EU:n uusi puolustusyhteistyö potkaistaan liikkeelle
EU:n uusi puolustusyhteistyö ottaa maanantaina merkittävän askeleen, kun valtaosa EU-maista ilmoittaa osallistumisestaan pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön.
Uusi yhteistyö potkaistaan liikkeelle EU:n ulkoministerien kesken Brysselissä, jossa Suomesta on mukana Timo Soini (sin.).
Ilmoituksen on antamassa yli 20 maata, joiden tarkka määrä selviää vasta maanantaina.
Ennakkotiedon mukaan Tanska, Britannia ja Malta eivät olisi lähdössä mukaan, ainakaan vielä.
Viime vuoden aikana puolustusyhteistyötä on viety eteenpäin ehkä enemmän kuin koskaan EU:n historiassa, ja siitä on tullut normaali osa EU:n toimintaa.
Pysyvän rakenteellisen yhteistyön eteneminen on merkkipaalu myös siksi, että se on esimerkki EU:n eritahtisesta etenemisestä.
Halukkaat EU-maat voivat ottaa isompia askeleita, mutta ovea ei suljeta epäröiviltäkään. Ne voivat liittyä mukaan halutessaan myöhemmin.
Yhteishankkeita saatetaan myöhemmin tehdä myös eroavan Britannian kanssa, jos jäsenmaat näin päättävät.
Herkäksi uuden yhteistyön tekee se, että osallistuville maille asetetaan myös vaatimuksia.
Maat sitoutuvat pitämään puolustuksensa tietyllä tasolla.
EU-virkamiehen mukaan jäsenmaiden puolustussuunnitelmat arvioidaan määräajoin ja maa voidaan tiputtaa yhteistyöstä, jos sovitut kriteerit eivät täyty.
Lopullista päätöstä toiminnan käynnistämisestä odotetaan joulukuussa. Samalla odotetaan ensimmäisiä hankkeita, joita uuden yhteistyön puitteissa tehdään.
– Kyse ei ole vain byrokraattisesta mekanismista, vaan mukana on heti sitoumuksia ja projekteja, kuvaili korkea EU-virkamies perjantaina.
Suomi on toivonut muun muassa kyberyhteistyötä, satelliittihanketta ja sotakaluston liikuttelun helpottamista.
Jäsenmaista on esitetty jo noin 50:tä erilaista hanketta, joista poimitaan ensialkuun muutamia.
Kulisseissa monet muistuttavat, että hankkeet auttavat EU-maita parantamaan puolustuksen suorituskykyä.
Kovia turvatakuita eli aseellista apua hädän hetkellä EU-maat eivät ole toisilleen nytkään lupaamassa.