EU:n ulkoministerit tuomitsevat Turkin sotatoimet Syyriassa – itäisen Välimeren koeporauksiin liittyvät pakotteet etenevät

EU-maat tuomitsevat Turkin sotatoimet Koillis-Syyriassa. EU-maiden ulkoministerien mukaan hyökkäys heikentää vakavasti koko alueen vakautta ja turvallisuutta sekä aiheuttaa kärsimystä siviileille.

Luxemburgissa koolla olevat ulkoministerit lähettivät maanantaina tiukan viestinsä Turkille.

Jo aiemmin EU:n ulkoministeri Federica Mogherini on vaatinut Turkkia pidättäytymään voimankäytöstä.

Turkki hyökkäsi Syyrian pohjoisosiin viime viikolla tarkoituksenaan luoda kurdialueelle suojavyöhyke ja siirtää sinne myöhemmin Turkissa olevia Syyrian pakolaisia.

Sotatoimet heikentävät EU-maiden mukaan ponnisteluita rauhan saamiseksi Syyriaan sekä vaarantavat jo saadut tulokset Isisin vastaisessa taistelussa.

EU-maat muistuttavat, että sellaisille alueille ei anneta rahoitusta, jossa rikotaan paikallisten ihmisten oikeuksia.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi ennen kokousta, että päivän tärkein keskustelu käydään aseidenvientikiellosta.

Uutiset siitä, että Syyria on laittamassa liikkeelle omia sotavoimiaan, ovat Haaviston mukaan huolestuttavia siviilien kannalta.

Joukko EU-maita on päättänyt keskeyttää aseiden viennin Turkkiin. EU-tasolla yhteistä päätöstä ei maanantaina tehty, vaan keskustelu jatkuu jäsenmaissa.

Kansainväliset järjestöt olivat Haaviston mukaan varautuneet 100 000 sisäiseen pakolaiseen, mutta tuoreimmat tiedot muuttavat kuvaa tilanteesta. Järjestöt varautuvat nyt jopa 400 000 alueen sisäiseen pakolaiseen.

– Humanitaarinen kriisi on käsillä, Haavisto sanoo.

Saksa ja Ranska ilmoittivat viikonloppuna keskeyttävänsä aseiden viennin Turkkiin. Samalla kannalla ovat ainakin Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Hollanti.

– Suomen kanta on, että hyökkäys on tuomittu, ja on vedottu Turkkiin, että se lopettaisi sotatoimet. On myös tehty yksipuolinen päätös aseidenvientikiellosta. Nyt täällä EU-maat keskustelevat siitä, voisiko löytyä yhteinen kanta, Haavisto sanoi ennen ulkoministerien kokousta.

EU:n ja Turkin välejä hiertävät myös Turkin laittomat koeporaukset itäisellä Välimerellä.

Kypros on vaatinut EU:ta reagoimaan vahvemmin sen lähistöllä tapahtuvaan toimintaan.

EU jatkaa henkilöpakotteiden valmistelemista. Kohdistettuja pakotteita voitaisiin asettaa niille ihmisille ja tahoille, jotka ovat osallistuneet laittomaan toimintaan.

EU on jo aiemmin päättänyt muun muassa leikata Turkille suuntaamaansa rahoitusta.

Kaiken rinnalle keskusteluun nousee lisäksi maahanmuutto. Turkki on ollut EU:lle tärkeä kumppani maahanmuuton hallinnassa, koska se on taloudellista tukea vastaan huolehtinut Syyriasta tulleista pakolaisista vuonna 2016 tehdyllä sopimuksella.

Turkissa on noin neljä miljoonaa siirtolaista ja pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia. EU:n lupaamasta kuudesta miljardista eurosta noin 97 prosenttia on EU-lähteen mukaan jo ohjattu maahan turvapaikanhakijoiden auttamiseksi.

EU:n mukaan ei voida mitenkään hyväksyä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on uhannut avata maan rajan pakolaisille, jos EU arvostelee sen hyökkäystä Syyriaan ja kutsuu sitä maahan tunkeutumiseksi.

Turvapaikanhakijoita on tullut tänä vuonna Kreikan saarille viime vuosia enemmän. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan tulijoita mereltä on ollut yli 38 000, mikä on joitain tuhansia enemmän kuin koko viime vuonna.