EU:n turvapaikkapaketti on askel kohti sekasorron hallintaa, sanovat keskustamepit
EU:ssa juuri sovittu maahanmuuttopaketti on askel parempaan suuntaan, näkevät keskustan europarlamentaarikot Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen.
– On hyvä, että tunnistetaan ja tunnustetaan paineenalaiset maat. Muillakin mailla on vielä valinnanvaraa siinä, ottavatko ne turvapaikanhakijoita vastaan vai maksavatko. Jotakin kautta joka ikinen jäsenmaa joutuu kantamaan vastuuta, toteaa Katainen.
– Maahanmuuttopaketti on askel hallitsemattomasta, lähes sekasortoisesta tilanteesta, järjestyneempään tilanteeseen, kuvailee Pekkarinen.
Maahanmuuttopakettia kuvailtiin keskiviikkona laajasti historialliseksi, sillä sitä valmisteltiin vuodesta 2016 lähtien.
Kokonaisuuteen sisältyy solidaarisuusmekanismi, jolla on tarkoitus helpottaa niiden eteläisten jäsenmaiden tilannetta, joihin tulee paljon siirtolaisia. Taakanjako tarkoittaa sitä, että muiden jäsenmaiden tulee ottaa vastaan turvapaikanhakijoita niistä maista, joihin tulijoita on paljon. Jos maa kieltäytyy, sen tulee tukea taloudellisesti turvapaikanhakijoita vastaanottavia maita.
Toistaiseksi on epäselvää, miten uudistus vaikuttaa Suomen itärajalla nähtyihin hybridioperaatioihin.
– Jos katsoo meidän rajatilannettamme nyt, niin tämä maahanmuuttopaketti ei näyttäydy ollenkaan negatiivisena asiana, Katainen sanoo.
– Toivon todella, että tämä tulee suojaamaan myös Suomen rajaa. Uskoisinkin näin. Kukaan ei vielä osaa tai uskalla sanoa, mitä tämä uudistus tarkalleen ottaen tulee Suomen rajalla tarkoittamaan.

Pekkarinen muistuttaa, että Eurooppa liberalisoi parin vuosikymmenen ajan menettelyjään, jolloin todellisessa suojan tarpeessa oleville tarkoitettuja pelisääntöjä pääsivät hyödyntämään turvaa tarvitsemattomatkin.
– Nyt paketti määrittelee yhteiset, tiukemmat menettelyt, joilla EU:n alueelle pyrkijät arvioidaan. Samoin se sallii nopeamman ja tehokkaamman palautuksen.
Pekkarisen mielestä turvaa tarvitsevien pakolaisten taakanjako jäsenmaiden kesken on oikein, kunhan kaikki aidosti kantavat vastuunsa.
– Aika näyttää, miten vaihtoehdot eli pakolaisten vastaanottaminen tai maksaminen lopulta toimivat. Sinänsä taakanjako on perusteltu myös Suomen kannalta.

Pekkarinenkin toteaa, että välineellistämistilanteita koskien EU:n esitys on vielä vähän epäselvä.
Hän katsoo, että turvapaikkamenettelyssä tulisi ottaa pitkä askel kohti 1990-lukua.
– Tuolloin turvapaikanhakijaa ei päästetty raja-alueelta maahan ennen kuin turvapaikkakuulustelu oli tehty ja turvapaikkalautakunnan puheenjohtaja oli lausunut asiasta. Jos hakemus oli ilmeisen perusteeton, maahan ei päässyt. Vaikka hakemus oli perusteltu, silloinkin voitiin palauttaa, jos hakija tuli turvalliseksi katsotusta maasta.
– Siihen pitäisi palata nyt, Pekkarinen näkee.