EU:n jäsenmaat ovat lähellä historiallista sopua maahanmuutosta
EU:n jäsenmaat ovat päässeet keskiviikon ja torstain aikana lähelle historiallista sopua mittavasta maahanmuuttouudistuksesta, jota on valmisteltu suurten siirtolaismäärien saapuessa Etelä-Euroopan rannikolle. Lopulta poliittisen sovun löytyminen ennen sisäministerien kokouksen päättymistä jäi kuitenkin hieman vajaaksi.
Torstain varsinaisessa ministerikokouksessa keskusteltiin maahanmuuton ulkoisesta ulottuvuudesta eli esimerkiksi kolmansien maiden kanssa solmittavista sopimuksista siirtolaisvirtojen ehkäisemiseksi. Tämä ei ole estänyt epävirallisia tunnusteluja poliittisesta sovusta.
– Kriisiasetuksen osalta neuvottelut jatkuvat edelleen, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) vahvisti tiedotustilaisuudessa kokouksen lopulla.
Maahanmuuttopaketista puuttuu enää yksi palanen, joka koskee kriisiasetusta. Asetuksella säädellään sitä, kuinka paketin muista asetuksista voidaan poiketa.
Pelkkä jäsenmaiden oma sopu ei riitä paketin hyväksymiseen, vaan jäsenmaiden on hiottava paketti lopulliseen muotoonsa Euroopan parlamentin ja EU-komission kolmikantaneuvotteluissa. Joka tapauksessa jo jäsenmaiden oma sopu koko paketista olisi historiallinen.
Jo keskiviikkona diplomaattien keskuudessa Brysselissä ilmeni toiveikkuutta, että poliittinen sopu maahanmuuttopaketista saattaa syntyä. Tätä käsitystä alkoivat vahvistaa Berliinistä kantautuneet poliittiset viestit siitä, että Saksalle voisi olla mahdollista hyväksyä jäsenmaiden kanta yhä auki olevasta kriisiasetuksesta.
Saksan ulkoministeri Nancy Faeser kertoi torstaina kokouspaikalle saapuessaan olevansa vakuuttunut, että unionin jäsenmaiden kanta suureen turvapaikkauudistukseen voi syntyä Brysselissä torstaina.
Saksa on ollut huolestunut ihmisoikeuksien toteutumisesta, mutta lopulta Saksasta tulleet viestit mahdollistivat uuden kompromissiesityksen hahmottelun. Vielä torstaina sopua ei kuitenkaan saatu aikaan ja esimerkiksi Italia katsoo joitakin asioita eri näkökulmasta kuin Saksa.
Suomelle on ollut tärkeää saada kriisiasetukseen mukaan niin sanotut välineellistetyn maahanmuuton tilanteet. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi tilannetta, jossa Venäjä masinoisi Suomen rajalle mittavan määrän turvapaikanhakijoita.
Poliittisesti yksi tulenarimpia kohtia jo sovituista asioista oli velvoite antaa painetilanteeseen päätyneelle jäsenmaalle apua joko ottamalla sieltä siirtolaisia, maksamalla tällaiselle maalle rahaa tai vaihtoehtoisesti tarjoamalla muuta konkreettista apua. Jäsenmaat saivat kantansa tällaisesta vastuunjaosta kesällä hyväksytyksi määräenemmistöllä Sanna Marinin (sd.) toimitusministeristön aikana.
Myöhemmin Petteri Orpon (kok.) hallitus on vahvistanut sovitun sopivan myös nykyhallitukselle. Rantaselta kysyttiin myös sitä, kuinka tämä istuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan Suomi edistää ”taakanjaon vapaaehtoisuutta” ja suhtautuu pidättyväisesti myös ”väliaikaisiin taakanjako-operaatioihin”.
– Siinähän todetaan, että taakanjaon vapaaehtoisuutta. Ja kun toimet ovat vapaaehtoisia, silloin hallitus voi valita ne keinot, millä tavoin vastaa tämmöiseen tilanteeseen, Rantanen sanoi.