EU tarkkailee, muttei vielä uhkaa Romaniaa
Romanian oikeuslaitoksen uudistukset huolestuttavat EU:ta, mutta huoli ei ainakaan vielä ole johtamassa seurauksiin
Euroopan komissio on kertonut seuraavansa huolestuneena maan oikeuslaitoksen uudistuksia ja pelkäävänsä, että maan oikeuslaitos on ottamassa takapakkia.
Vakavat äänenpainot ovat herättäneet kysymyksen siitä, onko Romania kulkemassa samaa reittiä kuin Unkari ja Puola, joiden kehitys on herättänyt huolta jo pidempään.
Komissio käynnisti Puolaa vastaan joulukuussa menettelyn, joka voisi johtaa jopa äänioikeuden menettämiseen EU:ssa.
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kiisti keskiviikkona, että komissio olisi aktivoimassa pahamaineisen artikla 7:n Romaniaa vastaan.
– Romanian oikeusjärjestelmä on itsenäinen ja toimintakykyinen, mitä ei voi sanoa kaikista jäsenmaista, Juncker sanoi.
Romanian presidentti Klaus Iohannis vieraili Brysselissä keskiviikkona, vain viikkoa sen jälkeen, kun komission johto oli esittänyt suorasanaisen huolensa.
– Ratkaisun pitää löytyä Romaniasta eikä täältä Brysselistä, Juncker kuittasi keskiviikkona.
EU-komissio on käynnistänyt tähän mennessä oikeusvaltiomenettelyn vain Puolaa vastaan. Puolalle koituu tuskin seurauksia, koska äänioikeuden menettäminen vaatisi kaikkien maiden yksimielisyyden ja Unkari todennäköisesti tukisi sitä.
Romanian hallitus on esittänyt lakeja, jotka rajoittaisivat korruptiota tutkivien viranomaisten toimintamahdollisuuksia. Syyttäjää tai tuomaria vastaan voitaisiin myös nostaa syyte aiempaa herkemmin.
Suunnitelmat ovat aiheuttaneet maassa poikkeuksellisen suuria mielenosoituksia.
Vuonna 2007 EU:n jäseneksi liittynyt Romania on Bulgarian tavoin edelleen komission seurannassa, jotta maat puuttuvat korruptioon.
Romaniasta on tulossa EU-puheenjohtaja kevätkaudeksi 2019.