EU-maiden johtajat kokoavat ennennäkemätöntä pakotepakettia – Borrell: "On kyse kansainvälisen yhteisömme tulevaisuudesta"
EU-maiden johtajien tavoitteena on koota illan ja yön aikana mahdollisimman voimakas pakotepaketti vastaukseksi Venäjän uuteen hyökkäykseen Ukrainaan. Johtajat kokoontuvat Brysseliin ylimääräiseen EU-huippukokoukseen, joka alkaa iltayhdeksältä Suomen aikaa.
Jo ennen kokouksen alkua vaikutti kuitenkin selvältä, että nyt koottava paketti ei jää viimeiseksi, vaan seuraavaa pakettia aletaan mahdollisesti valmistella heti tämän jälkeen.
EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell lupasi ennen huippukokousta, että pakotepaketista tulee voimakkain, mitä EU on koskaan asettanut.
– Tässä ei ole kyse diplomaattisista valtapeleistä. On kyse elämästä ja kuolemasta. On kyse kansainvälisen yhteisömme tulevaisuudesta, Borrell sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
EU on valmistellut pakotteita jo etukäteen, ja niitä on koordinoitu yhdessä kumppanien kuten Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ennakoi aamupäivällä Presidentinlinnassa, että päätös pakotteista voidaan saada tehtyä nopeastikin, mutta tarvetta on EU-johtajien pitkälle keskustelulle Venäjän toimista.
– Rauhalle, vakaudelle, ihmishengille, niille ei voida laittaa hintaa. EU on valmis koviin, voimakkaisiin pakotteisiin, pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi.
Marinin mukaan EU-maiden on keskeytettävä mahdolliset Venäjän puolelta tulevat vastapakotteet.
Brysselissä huippukokousta edeltävissä taustakeskusteluissa korostettiin EU-jäsenmaiden yksituumaisuutta pakotteiden tarpeellisuudesta.
Odotuksissa ei ollut, että huippukokouksessa juututtaisiin väittelemään siitä, miten pakotteiden ja vastapakotteiden vaikutuksia pitäisi jakaa jäsenmaiden kesken. Taakanjakokeskusteluun palattaneen myöhemmin.
Suuren pakotepaketin yksityiskohtia ei kerrottu julkisuuteen ennen huippukokouksen alkua.
Etukäteen suurta kiinnostusta on kohdistunut siihen, sisältyykö pakettiin Venäjän sulkeminen pois kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä ja millaisia toimia energian suhteen EU aikoo tehdä.
Uutistoimisto AFP:n mukaan Swift-sulun puolesta on vedonnut muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, joka keskusteli pakotteista puhelimitse Ranskan presidentin Emmanuel Macronin kanssa.
Venäjän sulkeminen ulos Swift-maksujärjestelmästä olisi voimakas toimi, sillä kansainvälinen maksujärjestelmä on hyvin keskeinen pankeille ja rahoituslaitoksille.
Presidentti Sauli Niinistö arvioi aamupäivällä, että maksuvälinepuolen ja maksumahdollisuuksien umpeutumisella olisi vaikutusta Suomen ja Venäjän väliseen kauppaan.
– Eipä siinä kukaan kauaa luotolla kauppaa käy, Niinistö sanoi Presidentinlinnassa.
Diplomaattilähteen mukaan paketin voimakkuus ei tule riippumaan siitä, onko Venäjän irrottaminen Swift-järjestelmästä siinä mukana vai ei. Diplomaatin mukaan EU-johtajien fokus tulee olemaan pakotepaketin kokonaisvaikutuksessa, ei niinkään yksittäisissä osissa.
EU-maiden ulkoministerien on määrä kokoontua perjantaina. Ministerikokouksessa on mahdollista keskustella pakotteista vielä yksityiskohtaisemmalla tasolla ja hyväksyä johtajien huippukokouksessa viitoittama paketti.
EU-keskusteluissa noussee esiin myös Valko-Venäjään kohdistuvista mahdollisista uusista pakotteista.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi aamupäivän tiedotustilaisuudessa Presidentinlinnassa, että kaikkien pettymykseksi Valko-Venäjästä on tullut osa Venäjän sotakoneistoa.
– Heidän maaperäänsä käytetään vihamielisiin tarkoituksiin Ukrainaa vastaan, ja tämä ei vastaa ollenkaan sitä ajatusta, jonka he ovat aiemmin esittäneet, että he ovat maa ikään kuin lännen ja idän välissä ja tasapainoilevat tässä Venäjän ja EU:n välissä, Haavisto sanoi.
Haavisto arveli, että EU:n sanktiot myös Valko-Venäjän suuntaan varmasti tiukkenevat.
EU langetti tällä viikolla jo yhden erän pakotteita Venäjälle sen jälkeen, kun maa päätti tunnustaa Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden.
Uusien pakotteiden piirissä ovat muun muassa Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu, presidentin kanslian henkilöstöpäällikkö Anton Vaino sekä ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova. Lisäksi pakotteita langetettiin yli 300:lle Venäjän duuman jäsenelle, jotka tukivat separatistialueiden itsenäisyyttä.
EU asetti tuoreen listansa perusteella pakotteita kolmelle venäläispankille: Venäjän korkeimpien virkamiesten henkilökohtaisena pankkina pidetylle Bank Rossijalle, Venäjän puolustusalalle ja asevoimille taloudellista tukea antavalle Promsvjazbankille sekä Vneshekonombankille (VEB).
Lisäksi mukana on hallituspropagandan kannalta keskeisiä hahmoja, kuten uutiskanava Russia Todayn päätoimittaja Margarita Simonjan.
Pakotteita määrättiin myös niin kutsutulle Pietarin trollitehtaalle, jonka on katsottu sekaantuneen muun muassa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin vuonna 2016.
EU on myös rajoittanut Venäjän valtion pääsyä EU:n finanssimarkkinoille sekä kohdistaa pakotteita separatistialueiden ja EU:n väliseen kauppaan.
EU:lla on myös ollut jo ennestään voimassa Venäjän vastaisia pakotteita, joita on langetettu sen jälkeen, kun Venäjä vuonna 2014 miehitti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.