EU-maat pohtivat vastatoimia Venäjää kohtaan myrkkyiskun takia

Tutkijan mielestä Suomi ei voi lipsua EU:n valtavirran päätöksistä, vaikka ne olisivat kovia
Venäjä

Suomessa ja muissa EU-maissa mietitään, millaisiin vastatoimiin Venäjää kohtaan on syytä ryhtyä Britanniassa tehdyn hermomyrkkyiskun takia. Osa EU-maista päättää toimistaan ehkä jo maanantaina.

Britannia syyttää iskusta Venäjää, ja myös muut EU-maat katsovat, että Venäjä on vastuussa. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Matti Pesu katsoo, että vastatoimia pohtiessaan Suomi ei voi lipsua EU:n valtavirran päätöksistä, vaikka ne kovia olisivatkin.

Pesu sanoo STT:lle, että jos Suomi kriisitilanteessa toivoo saavansa EU-mailta apua, on sen itse osoitettava myös solidaarisuutta.

– Suomella on siinä mielessä omintakeinen turvallisuusratkaisu, että se nojaa todella vahvasti EU:hun turvallisuusyhteisönä. Tämä poikkeaa jäsenmaiden enemmistöstä, ja on nimenomaan Suomen kannalta tärkeää, että jäsenmaat tukevat toisiaan tilanteissa, kun niiden turvallisuutta on uhattu tai loukattu.

– Potentiaaliset toimet ovat samoja kuin muilla EU-mailla: tiedustelutehtävissä olevien ”diplomaattien” karkotuksia, sanktiot valittuja yksilöitä kohtaan, Pesu listaa.

Poliittinen paine Suomea kohtaan on Pesun mukaan suuri etenkin jos Suomelle tärkeät viiteryhmämaat, kuten Saksa tai Ruotsi, ryhtyvät toimiin.

Venäjän tiedustelupalvelun entinen eversti ja kaksoisagentti Sergei Skripal sekä hänen tyttärensä yritettiin murhata Britannian Salisburyssa maaliskuun 4. päivä Novitshok-hermomyrkyllä. Lisäksi hermomyrkystä sai vakavia oireita yksi poliisi.

Venäjä on antanut tiukkoja lausuntoja, joissa kiistää osallisuutensa myrkytykseen.

– Aukottoman selityksen saaminen on hyvin vaikeaa. Mutta kaikella todennäköisyydellä kyseessä oli Venäjä. Tämä on myös EU:n jäsenmaiden yhteisesti hyväksymä kanta, Pesu sanoo.