Essayahin neuvo kelpasi Kiurulle, ministeri lähti soittelemaan Lappiin – koronatilanne vakavoitti eduskunnan

Eduskunnan kyselytunti

Hallitus ja oppositio palasivat jo hieman viime kevättä muistuttavaan kriisimoodiin eduskunnan kyselytunnilla.

Oppositio vakuutti tukeaan hallituksen uusille koville sulkutoimille, mutta arvosteli kuitenkin toisesta suupielestään päätöksenteon hitautta ja osoitteli matkan varrella tehtyjä virheitä.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo halusi korostaa, että kriisin hoito ei ole kokoomukselle edelleenkään hallitus-oppositiokysymys.

– Tämä on yhteinen haaste, jossa me ponnistelemme. Me odotamme hallitukselta, jolla on valta ja vastuu, johtovastuu tässä, että te tuotte hyviä esityksiä. Ja me sitoudumme siihen, että ne nopeasti ja asiallisesti käsitellään eduskunnassa, arvioidaan niiden tarkoituksenmukaisuus ja riittävyys, Orpo julisti.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) tunnusti puolestaan kristillisdemokraattien puheenjohtajalle Sari Essayahille ryhtyneensä tämän pari tuntia aiemmin tekemästä ehdotuksesta jo selvittämään, voitaisiinko Lapin ja Itä-Suomen hiihtokeskuksiin saada testauspisteitä oireilevia ja nihkeästi testeihin hakeutuvia turisteja varten.

– Kahdesta meidän suurimmasta matkailukeskuksesta vasta toiseen ehdin ottamaan yhteyttä, joten tämä työ on vielä vähän kesken. 

Kiuru myönsi, että testauksen tuomisessa aivan kylänraitin keskustaan voisi olla järkeä. Lapin ilmaantuvuusluvut ovat jo huolestuttavia, vaikka niissä nähdään nyt vain Lapin oman väestön tilanne.

– Kolmannes niistä tartunnoista, jotka siellä on, sijoittuu sitten kotipaikkarekisteriin muualle, ja sen takia meidän täytyy ottaa tämä Lapin tilanne vakavasti.

Opposition väitteitä vitkuttelusta rajojen pakollisissa terveystarkastuksissa Kiuru ei sen sijaan niellyt. Kiurun mukaan on liian suoraviivaista väittää, että koronavirus on ”päästetty” rajojen yli.

– Minä en haluaisi liian yksinkertaisia totuuksia kuitenkaan välittää kansalaisille totuutena.

Ministeri painotti hallituksen tehneen virusmuunnosten vuoksi todella kovan ratkaisun, kun vain aivan välttämättömin liikenne tosiasiassa tulee läpi. Hän muistutti jo elokuussa ottaneensa esille rajaturvallisuuskokonaisuuden, jota on täydennetty eduskunnan toiveiden pohjalta.

– Itse olen ollut tässä etulinjassa vaatimassa näitä vahvoja toimia. Mikä tässä on tärkeää, on se, että avi on eilen tehnyt lopulta sen kauan odotetun päätöksen, johon heitä on ohjattu nämä ajat, että pakkotestaus tulee kaikille Suomen rajoille käyttöön, ja siitä ei enää voi rajoilla missään olosuhteissa kieltäytyä.

Kiurun mukaan rajoihin liittyvän haasteena on ollut se, että rajoilta karanteeniin ohjatut ihmiset eivät ole siellä pysyneet. Hän muistutti, että samasta asiasta keskustellaan tällä hetkellä myös Virossa.

Kiurun mukaan epidemiatilanteen muututtua marraskuun puolivälissä, siihen puututtiin saman tien. Ministerin mukaan nyt ”noin puolitoista viikkoa on mennyt maassa liian kovaa”.

– Ja nyt on jo reagoitu.

Oppositio piti kyselytunnilla lämpimänä varsinkin Kiurua ja pääministeriä tuurannutta tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa (kesk.).

Perussuomalaisten Mari Rantanen halusi tietää, miksi sulkutoimet ovat tulossa voimaan vasta 8.3. eli noin puolentoista viikon kuluttua.

Saarikko selvitti, että muita toimia voidaan laittaa toimeen niin pian kuin mahdollista, mutta ravintoloiden sulkemisaikataulu on kiinni eduskunnan aikataulusta.

– Tämä perustuu keskusteluun eduskunnan johdon kanssa siitä, millä aikataululla on mahdollista tuo lainsäädäntö tämän talon läpi viedä niin, että se huolellisesti ja perusteellisesti valiokunnissa ja tässä salissa käsitellään.

Saarikon mukaan ravintoloiden sulkemista koskeva lainsäädäntö on tismalleen samankaltainen kuin minkä eduskunta sai viime vuonna käsiteltäväksi.

– Ja siinä kaikkia ravintoloita lähtökohtaisesti kohdellaan samanarvoisesti.

Saarikon mukaan esitys sisältää mahdollisuuden niin kutsuttuun take awayhin eli noutoruokamahdollisuuden.

Saarikko vastasi hallituksen tulevaisuussuunnitelmaa kyselleelle keskustan Tuomas Kettuselle, että kesän näkymiä kannattaa seurata kolmelta kantilta.

Ensimmäinen on rokotetilanne, jossa riittää vielä selviteltävää. Saarikko huomautti, että Suomessa rokotustilanne on moneen muuhun EU-maahan nähden hyvä, mutta rokotteita on kaikkiaan liian vähän.

– Toinen seurattava asia on tietenkin se, saako tämä tauti myös hyvän kausivaihtelumuodon, niin kuin viime kesänä tapahtui.

Kolmas seurattava asia on Saarikon mukaan se, sitoutuvatko suomalaiset tiukempien rajoitusten noudattamiseen.

– Jos näissä kolmessa asiassa onnistutaan, kesä todella näyttää valoisammalta, Saarikko summasi.