EPP:n puoluekokouksessa on yksi asia, josta ei puhuta – se voi ratkaista kisan kärkiehdokkuudesta

Unkarin valtapuolueen Fideszin jatko EU-parlamentin suurimmassa ryhmässä EPP:ssä on iso, mutta vaiettu kysymys ensi viikon puoluekokouksessa.

Noin 2 000 keskustaoikeistolaista kokoontuu ensi viikolla Helsinkiin EPP:n puoluekokoukseen, jossa isoimman huomion vie komission puheenjohtajaehdokkaan valitseminen.

Fideszin jatko EPP:ssä on noussut odotetusti teemaksi myös kärkiehdokaskamppailussa.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen uskoo, että suhtautuminen unkarilaispuolueeseen vaikuttaa, kun EPP:läiset äänestävät komission puheenjohtajaehdokkaastaan ensi viikon torstaina.

– Se on iso osa kysymystä, olemmeko me eteenpäin katsova, sosiaalisen markkinatalouden puolue, joka kunnioittaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa, Pietikäinen sanoo.

Saksalainen Manfred Weber on julkisuudessa esiintynyt sovittelijana, kun taas Alexander Stubb on puhunut suoremmin erottamisesta, jos sääntöjä ei kunnioiteta.

EPP on puolueryhmittymä, johon kuuluu 77 keskustaoikeistolaista puoluetta 41 maasta. Suomesta siihen kuuluvat kokoomus ja kristillisdemokraatit.

Ruotsin Eurooppa-politiikan instituutin (Sieps) johtaja Göran von Sydow arvioi, että Fideszin pitäminen puolueen riveissä on monille kaksipiippuinen asia.

Usein toistellaan, että hankalakin puolue kannattaa pitää omissa riveissä, koska lähellä siihen pystytään vaikuttamaan paremmin. Strategia ei näytä olleen kovinkaan iso menestys, von Sydow sanoo.

– Näyttää siltä, että tähän mennessä puolueeseen ei ole vaikutettu kovinkaan voimakkaasti.

Toisaalta on vaikeaa sanoa, mitä Unkarissa olisi tapahtunut, jos puolue olisi ollut ryhmän ulkopuolella. Voi olla, että asiat olisivat vielä huonommin.

Pääministeri Viktor Orbanin johtama vaikutusvaltainen puolue löytäisi hänen arvionsa mukaan helposti uuden poliittisen kodin, jos EPP:stä näytettäisiin ovea. Puoluekentän oikealla laidalla on perinteisesti valinnanvaraa ja vaihtelua.

– Voimme nähdä flirtin esimerkiksi Viktor Orbanin ja (Italian sisäministerin) Matteo Salvinin välillä. Se on ryhmitys, jossa Fidesz tuntisi olonsa ideologisesti kotoisammaksi.

EPP pitänee kiinni puolueesta oman vaikutusvallan ja vaaliasetelmien takia. EU-vaaleihin on aikaa enää vajaa seitsemän kuukautta, minkä takia erottamishanketta tuskin käynnistetään.

EPP:stä kerrotaan, että Fideszin asema ei ole virallisesti puoluekokouksen pöydällä, koska aloitetta erottamiseksi ei ole tehty.

Eteneminen vaatisi esityksen seitsemältä puolueelta viidestä eri maasta.

Tällainen esitys oli STT:n tietojen mukaan vireillä jo keväällä, ja sen taakse löytyi tukea useammasta maasta. Tukea osoitettiin ainakin Benelux-maista ja kokoomuksesta. Syystä tai toisesta kirjettä ei koskaan lähetetty.

Aloitteen tunteva lähde arvelee, että rohkeus loppui viime metreillä kesken.

Asenteet ovat sittemmin edelleen jyrkentyneet. Tämä tuli esiin, kun Euroopan parlamentti aktivoi kurinpitomenettelyn Unkaria vastaan aiemmin syksyllä.

Huolien lista on pitkä: median, kansalaisjärjestöjen ja Keski-Euroopan yliopiston (CEU) toiminta on vaikeutunut. Epäilyjä on myös EU-rahojen väärinkäytöstä ja päätymisestä valtaa pitävien läheisten hankkeisiin.

EU-parlamentti katsoi, että on olemassa selvä riski siitä, että maa rikkoo yhteisiä arvoja. Suuri osa myös EPP:läisistä kannatti otteiden koventamista eli pahamaineisen artikla 7:n aktivointia, joka voi viime kädessä johtaa äänioikeuden menettämiseen.

Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, koska Puolan vastustus riittää kaatamaan yksimielisyyttä vaativat sanktiot.

EU vasta opettelee käyttämään työkaluja, joilla se voi puuttua oikeusvaltiorikkeisiin, sanoo von Sydow Ruotsin Eurooppa-poliitiikan instituutista.

Hänen mielestään huolestuttavinta on oikeusvaltiorikkeiden systemaattisuus.

– Huolet liittyvät hyvin laajaan kokonaisuuteen. Ongelma on, miten näitä laajempia huolia saadaan nostettua esiin.