Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona, ja siihen on varattu tavallista enemmän aikaa – Vaalijohtaja toiveikas: "Ennakkoääniä voisi kertyä lähemmäs puolitoista miljoonaa"
Kahden viikon mittainen kuntavaalien ennakkoäänestysaika alkaa keskiviikkona. Viimeinen ennakkoäänestyspäivä on tiistaina 8.6. Ulkomailla ennakkoäänestysaika on lyhyempi.
Kuntavaalien ennakkoäänestysaikaa pidennettiin koronaepidemian vuoksi, jotta mahdollisimman moni pystyisi äänestämään turvallisesti. Yleensä ennakkoäänestysaika on ollut viikon mittainen.
Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kertoo, että tavallisesti ennakkoääniä annetaan kuntavaaleissa vähän toista miljoonaa, mutta nyt määrä noussee.
– Jos pitää veikata, lähemmäs puolitoista miljoonaa voisi ennakkoääniä kertyä. Osa haluaa varmistaa, että pääsee varmasti äänestämään mahdollisen sairastumisen varalta.
Ennakkoäänestyspaikan voi valita, mutta varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 13.6. äänestäminen onnistuu vain äänioikeusilmoitukseen merkityssä paikassa. Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä.
Ennakkoäänestyspaikoilla on tavallista enemmän vaalivirkailijoita neuvomassa ja auttamassa. On mahdollista, että osa ennakkoäänestysajasta varataan ensisijaisesti vakavan koronataudin riskiryhmiin kuuluville. Tietoja näistä järjestelyistä saa kunkin kunnan tiedotuksesta.
Äänestäminen sujuu totuttuun tapaan eli niin, että vaalivirkailija antaa äänestyslipun, johon kirjoitetaan äänestyskopissa ehdokkaan numero selvästi. Äänestäjä taittaa lipun kahtia siten, että numero jää piiloon.
Vaalivirkailija leimaa tämän jälkeen äänestyslipun, joka laitetaan ruskeaan vaalikuoreen. Ennakkoäänestyspaikalla allekirjoitetaan lähetekirje. Se ja vaalikuori laitetaan keltaiseen kuoreen, joka postitetaan oman kunnan keskusvaalilautakunnalle. Varsinaiset vaalikuoret avataan vasta vaalipäivänä, kun ääntenlaskenta alkaa.
Jääskeläinen arvioi, että tällä kerralla ennakkoäänten laskenta saattaa olla tavanomaista hitaampaa sekä äänimäärän että koronajärjestelyiden vuoksi. Esimerkiksi turvaväliohjeet voivat rajoittaa laskijoiden määrää.
– Laskentatilanne pystytään katsomaan siinä vaiheessa, kun ennakkoäänten kokonaismäärä on selvillä.
Jääskeläisen arvioissa vaalien tulos valmistuu kutakuinkin samoihin aikoihin kuin kuntavaaleissa yleensä. Suurimmissa kaupungeissa voi kuitenkin olla viivettä eli tuloksen valmistuminen mennee jonkin verran maanantain 14.6. puolelle.
– Olisin yllättynyt, jos ennen puoltayötä valmistuisi.
Ennakkoäänestyspaikkojen luettelo löytyy oikeusministeriön vaalisivustolta. Niiden aukioloajat vaihtelevat paikan ja viikonpäivän mukaan.
Sivustolta löytyvät myös tiedot niistä ennakkoäänestyspaikoista, joissa voi äänestää ulkona. Ulkoäänestykseen voi saapua autolla, pyörällä tai kävellen, mutta järjestelyt vaihtelevat äänestyspaikoittain ja siksi ohjeisiin on hyvä tutustua tarvittaessa etukäteen.
Koronaoireisena ei pidä mennä äänestämään, vaan hakeutua testiin.
Varsinaisena vaalipäivänä äänestyshuoneistot ovat avoinna kello 9–20.
Jos äänioikeutettu on vaalipäivänä lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä, tulee olla yhteydessä kunnan vaaliviranomaisiin mahdollisuudesta äänestää ulkona. Lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä olevat eivät saa poistua kotoaan äänestyspaikalle ilman tartuntatautilääkärin lupaa.
Vaalisivustolta löytyy neuvoja suomen ja ruotsin kielten lisäksi myös saameksi, viittomakielellä ja esimerkiksi englanniksi, viroksi, venäjäksi ja arabiaksi. Ohjeistusta on niin ikään selkokielellä. Kaikkiaan esityksiä on kolmisenkymmentä.
Vaalien puhelinpalvelu on suomeksi numerossa 0800 9 4770 ja ruotsiksi 0800 9 4771. Vaalien Whatsapp-palvelu on numerossa 050 438 8730.
Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2017 äänestysprosentti jäi alle 60:n. Uusien valtuustojen toimikausi alkaa elokuun alussa ja päättyy toukokuun lopussa vuonna 2025.
Äänioikeus on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä. Suomen kansalaisten ohella äänioikeutettuja ovat ne EU-maiden sekä Islannin ja Norjan kansalaiset, joilla on kotikunta Suomessa. Muut ulkomaalaiset ovat äänioikeutettuja, jos heillä on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.
Kuntavaaleissa on ehdolla runsaat 35 000 ehdokasta. Määrä on kasvanut edellisistä vaaleista parillatuhannella, joskin nuorten ehdokkaiden ja naisehdokkaiden määrät ovat Kuntaliiton analyysin mukaan laskeneet.
Suurista puolueista perussuomalaisten ehdokasmäärä on kasvanut selvästi eniten viime vaaleihin verrattuna. Kasvua on myös vihreillä, kokoomuksella ja RKP:lla. Sen sijaan ehdokasmäärät laskivat SDP:llä ja keskustalla.
Yhtä valtuustopaikkaa kohden on neljä ehdokasta, mutta paikkakuntien väliset erot ovat hyvin suuret. Helsingissä yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee 14 ehdokasta, kun esimerkiksi Merijärven kunnassa melkein kaikki ehdokkaat valitaan, kertoo Kuntaliitto.
Lähes kaikki kansanedustajat ovat ehdolla, sillä valtuustopaikkaa tavoittelee 176 parlamentaarikkoa.
