Energiateollisuus: Energian kohtuullinen hinta on suomalaisille tärkein energiapolitiikan tavoite

Suomalaiset asettavat energian hinnan kohtuullisuuden tärkeimmäksi tavoitteeksi energiapolitiikassa, ilmenee Energiateollisuuden teettämästä kyselystä. Liki puolet asetti hinnan joko kaikkein tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi tavoitteeksi.

Seuraavalle sijalle asettui energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja kolmanneksi tärkeimpänä oli päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.

Yhä useammat olivat ainakin jokseenkin eri mieltä kysyttäessä valmiutta maksaa energiasta enemmän ilmaston takia.

– Kansalaiset olettavat jo, että energia on puhdasta, joten siitä ei haluta maksaa lisää. Sähkön säästäminen omassa arjessa ei enää ole ilmastoteko, sanoi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä tiedotteessa.

Tässä näkyy Leskelän mukaan vaikutuksia energiakriisistä, joka herätti huolta energian riittävyydestä ja nosti hintoja välillä hyvinkin korkeiksi.

Energian tuotantomuodoista kaikkein suosituimmaksi nousee aurinkovoima, jota piti hyvänä lisäämiskohteena 82 prosenttia vastanneista. Ydinvoiman, vesivoiman ja tuulivoiman suosio on laskenut viime vuoteen verrattuna, mutta niitäkin kannatti yhä selvä enemmistö vastaajista.

Ydinvoiman suosio on laskenut energiakriisin ennätystasolta kriisiä edeltäneisiin lukemiin, mutta kannatus jakautuu aiempaa tasaisemmin eri taustaryhmien kesken. Uudessa kyselyssä kaikkien eduskuntapuolueiden kannattajat suhtautuivat ydinvoimaan myönteisesti. Tuttuun tapaan miehet kannattivat ydinvoimaa naisia innokkaammin. Miesvastaajista 70 prosenttia halusi lisää ydinvoimaa, kun naisista tätä mieltä oli 33 prosenttia.

Suurin osa vastaajista oli kuullut pienydinvoimaloista, joiden rakentamista selvitetään eri puolilla Suomea. Vastaajista lähes 70 prosenttia suhtautui niiden käyttöönottoon Suomessa joko erittäin tai melko myönteisesti.

Sähkön siirtohinnoista vastaajien enemmistö katsoi, että siirtohintojen maltilliset korotukset ovat hyväksyttäviä, kunhan toimitusvarmuutta saadaan parannettua ja sähkökatkoja vähennettyä. Vastaajista liki neljännes katsoi, että sähkökatko saisi kestää enintään puoli tuntia.

– Sähkökatkot ovat vähentyneet ja lyhentyneet kuluneen vuosikymmenen aikana verkkoihin tehtyjen investointien takia. Investointien jatkamiselle on kansalaisten vahva tuki, halutaan sitten parantaa toimitusvarmuutta, tai edistää vihreää siirtymää sähköistymisen kautta, sanoi Energiateollisuuden sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto tiedotteessa.

Tutkimuksen toteutti Iro Research ja siihen vastasi yli tuhat ihmistä lokakuussa. Virhemarginaali on koko aineistolle enimmillään 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.