Uutuuskirja: Kalervo Kummolan mukaan Putin katkaisi tuen hänen kampanjaltaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi
Kalervo Kummolan mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin pysäytti tuen hänen kampanjaltaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n puheenjohtajaksi vuoden 2008 kongressin edellä.
Kummola kertoo asiasta yhdessä toimittaja Jari Korkin kanssa julkaisemassaan omaelämäkerrassa Kale – Rautakansleri.
Kummola kertoo kirjassa, että aloite IIHF:n puheenjohtajan Rene Faselin haastamiseen oli tullut juuri Venäjältä. Kummola kertoo myös Pohjoismaiden, Pohjois-Amerikan ja Tshekin tukeneen hänen ehdokkuuttaan.
Kampanja oli tarkoitus käynnistää epävirallisessa tapaamisessa Tukholmassa 2008, mutta kokousta edeltävänä iltana Kummola kertoo saaneensa puhelun Venäjän jääkiekkoliiton puheenjohtajalta Vladislav Tretjakilta.
– Tretjak oli hyvin pahoillaan joutuessaan kertomaan, että sorry Kale, hän ei pääse kokoukseen, koska oli saanut määräyksen saapua ”kaikkein pyhimpään”. Häntä oli nimenomaan kielletty lähtemästä Tukholmaan. Venäjä ei halunnut asettua Faselia vastaan, Kummola kertoo kirjassa.
Kummola uskoo, että käskyn takana oli Venäjän valtionjohto.
– Tulkitsin, että kyse oli Kremlistä ja Vladimir Putinista. Samalla ymmärsin, ettei Venäjän jääkiekkoliitto voinut olla kaatamassa Faselia, joka oli Kansainvälisen Olympiakomitean työvaliokunnan jäsenenä vahvasti vaikuttamassa siihen, että Venäjä sai vuoden 2014 Sotshin talviolympialaiset
Faselin läheiset yhteydet Putiniin herättivät huomiota keväällä 2018, kun Fasel osallistui Putinin virkaanastujaisiin.
Tämän jälkeen myös Saksa vetäytyi Kummolan takaa.
– Saksa ilmoitti, että sillä on vuoden 2010 MM-kisoista markkinointisopimus Kansainvälisen jääkiekkoliiton yhteistyökumppanin Infrontin kanssa, ja kun Infront tukee Faselia, ei Saksa voi oikeastaan asettua poikkiteloin.
Kummola päätti luopua IIHF:n puheenjohtajuuden tavoittelusta, vaikka hankkeessa nähtiin vielä yksi jälkinäytös.
– Washingtonilaisen agenttitoimiston kaveri tuli käymään Suomessa ja ilmoitti, että he voivat hoitaa entisen itäblokin maat taakseni. Maksajakin oli valmiina. Hän oli ukrainalainen miljardööri Serhyi (Sergei) Taruta, joka oli talouslehti Forbesin maailman rikkaiden listalla varsin korkealla. Kun kysyttiin, mitä he haluavat vastineeksi, oli vastauksena, että vaikutusvaltaa. Päätin, etten lähde tällaiseen hommaan ollenkaan. Venäjän Krimin valtauksen jälkeen olen monesti ajatellut, että onneksi, Kummola kirjoittaa.