Uusi laskelma: Hallituksen leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää lähes 100 000:lla
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen tekemät sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisten määrää lähes 100 000:lla, kertovat Kalevi Sorsa -säätiön laskelmat.
Pienituloisiksi määritellään ihmiset, joilla tulot ovat enintään 60 prosenttia mediaanituloista. Pienituloisten osuus nousee laskelmien mukaan 15 prosentista 17 prosenttiin.
Lisäksi pienituloisimman viiden prosentin tulot laskevat leikkausten seurauksena keskimäärin tuhannella eurolla vuodessa, kun taas suurituloisimman viiden prosentin tulot nousevat yli 2 000 eurolla vuodessa, laskelmat kertovat.
Pienituloisissa talouksissa elävien lasten määrä kasvaa lähes 26 000:lla. Tämä tarkoittaa sitä, että lapsiköyhyys kasvaa 2,6 prosenttiyksiköllä 18,4 prosenttiin.
Raportin laskelmissa vertaillaan tilannetta ennen Orpon hallituksen päätöksiä ja sekä tilannetta, jossa päätösten vaikutukset ovat nähtävissä. Orpon hallitus nimitettiin kesäkuussa 2023.
Analyysi perustuu Tilastokeskuksen SISU-mallilla toteutettuihin simulaatiolaskelmiin. Laskelmissa käytetty otos sisältää yli 450 000 kotitaloutta ja yli 840 000 yksilöä, jotka edustavat Suomen noin 5,6 miljoonan väestöä vuonna 2026.
Laskelmat tekivät tutkimuslaitos Laboren johtavat tutkijat Merja Kauhanen ja Milla Nyyssölä.
Kalevi Sorsa -säätiö on SDP:tä lähellä oleva ajatuspaja.
Simulointien perusteella sosiaaliturvamuutosten vaikutukset ovat selvästi suurempia kuin ministeriöiden lakimuutoksia varten tekemissä ennakkoarvioissa.
Tämä johtuu siitä, että työttömien määrä säätiön käyttämässä tämän vuoden aineistossa on suurempi kuin vuonna 2023, jolloin ennakkoarviot tehtiin. Siksi myös työttömille maksettavat etuudet ovat suuremmat.
Säätiö arvioi työttömyysturvan ja koulutustuen menojen vähenevän noin 938 miljoonalla eurolla ja yleisen asumistuen menojen noin 885 miljoonalla eurolla. Yhteensä ensisijaisiin etuuksiin kohdistuvat leikkaukset ovat lähes 1,8 miljardia euroa.
Samanaikaisesti toimeentulotuen menot kasvavat lähes 500 miljoonaa euroa. Tämä viittaa säätiön mukaan siihen, että osa ensisijaisten etuuksien heikennyksistä siirtyy viimesijaisen toimeentulotuen kautta takaisin julkisen talouden menoiksi.
Säätiö kuitenkin huomauttaa, että mikrosimulointimalli ei huomioi esimerkiksi etuuksien alikäyttöä.
– Työttömyysturvan lapsikorotusten ja suojaosien poistot ovat kohdistuneet myös perusturvan varassa oleviin työttömiin. Muihin sosioekonomisiin ryhmiin verrattuna työttömät saavat useammin samanaikaisesti myös asumistukea. Eri leikkausten kohdentuminen päällekkäin heikentää toimeentuloa voimakkaammin ja lisää turvautumista viimekätiseen toimeentulotukeen. Tilastojen mukaan toimeentulotuen saaminen onkin kasvanut työttömillä muita tuensaajaryhmiä voimakkaammin, säätiö kirjoittaa.