Uudet digisuositukset: Älypuhelin vasta 13-vuotiaalle

Oman älypuhelimen hankkimista ei suositella alle 13-vuotiaille lapsille. Linjaus löytyy kansallisista vapaa-ajan digisuosituksista, jotka julkaistiin torstaina. 

Suositukset ovat laatineet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Opetushallitus (OPH).

Jos alle 13-vuotiaalle hankitaan puhelin, suositellaan yksinkertaisempia malleja, joissa on esimerkiksi vain soitto- ja viestimahdollisuus.

Älypuhelimen hankinnan ikäraja nousi lausuntokierroksen ja vanhemmille tehdyn kyselyn jälkeen. Luonnoksessa oli alun perin ikärajana 11–13 vuotta.

THL:n johtava asiantuntija Päivi Lindberg sanoo STT:lle, että 13 vuoden ikärajaa kannatettiin laajasti sekä lausunnoissa että vanhempien vastauksissa.

– Siitä on selvää tutkimusnäyttöä, että kun oma laite hankitaan, niin käyttö lisääntyy sen myötä. Ja toisaalta tiedetään ne liiallisen digilaitteiden käytön haittavaikutukset.

Ruutuaikaa ei suositella ollenkaan alle 2-vuotiaille. Poikkeuksena tähän voivat olla esimerkiksi perheen yhteiset videopuhelut ja valokuvien katselu tai äänikirjojen kuuntelu ilman ruudun katsomista.

Lindberg perustelee tätä sillä, että digitaaliset laitteet ja niiden sisällöt eivät hyödytä pientä lasta millään tavalla, vaan nopeasti kehittyvät aivot tarvitsevat kaikenlaista muuta. 

– Pieni lapsi hyötyy aikuisen kanssa yhdessäolosta, ympäristön kanssa vuorovaikutuksesta, siitä, että luetaan, ollaan lähellä, tehdään yhdessä asioita. Kasvokkainen vuorovaikutus on esimerkiksi kielen oppimisen kannalta ihan oleellinen. 

2–5-vuotiaille sopivana ruutuaikana pidetään korkeintaan tuntia päivässä. Suosituksissa todetaan, ettei ruutujen katsomista tule käyttää lapsen rauhoittamiseen tai tyynnyttämiseen.

6–10-vuotiaiden ruutuaikasuositus on enintään tunti päivässä ja 11–13-vuotiaiden enintään kaksi tuntia päivässä. Suositukset koskevat vapaa-aikaa eli eivät esimerkiksi läksyjä.

Huomiota kiinnitetään myös ruutujen kautta kulutettaviin sisältöihin. Alle 13-vuotiaat eivät esimerkiksi saa käyttää sosiaalisen median palveluita, joita ovat muun muassa Whatsapp ja Youtube.

Lindberg sanoo, että syitä suosituksille on monia. Lasten ja varhaisnuorten digilaitteiden käyttö on kasvanut huomattavasti. Samoin tiedetään, että käyttöä tulisi hyvinvoinnin vuoksi rajoittaa.

Suositusten tarkoituksena on myös tukea vanhempia ja antaa heille selkänojaa digilaitteiden käytön rajoittamiseen.

Lindberg pitää selvänä, ettei tehtävä ole vanhemmille helppo. Hän sanoo, että Suomessa älylaitteita on viime vuosina hankittu kansainvälisesti katsoen jo varsin pienillekin lapsille. Monet laitteisiin liittyvät käytännöt ovat jo perheissä vakiintuneet ja niihin liittyy myös sosiaalista painetta.

Lindbergin mukaan suositukset halutaan nyt kohdentaa erityisesti aivan pienten lasten perheille, joille ei ole vielä muodostunut liian löyhää kulttuuria laitteiden suhteen.

– Tiedostamme kyllä, että tässä voi mennä useampikin vuosi ennen kuin tämän suosituksen vaikutus tulee näkymään läpi eri-ikäisten lasten ja heidän perheidensä. Koska se, mihin on totuttu ja mikä on jo luvattu, sitä on tosi vaikea lähteä ottamaan pois.

Lindberg kiinnittäisi huomiota myös aikuisten omaan digilaitteiden käyttöön.

– Jos vanhemmat ovat koko ajan ruudulla, niin ehkä se on vähän heikkoa mennä sanomaan lapsille, että pistäpä se puhelin pois.