Asenteissa iso muutos, tutkimus kertoo – yhä useampi suomalainen kaipaa vahvaa johtajaa ulkopolitiikassa
Suomalaisista puolet haluaisi kasvattaa presidentin ulkopoliittista valtaa Suomen linjan jatkuvuuden turvaamiseksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) Arvo- ja asennetutkimuksesta.
Presidentin ulkopoliittista valtaa vahvistamista haluavien osuus on kasvanut 16 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta, joka tehtiin vuonna 2007.
Vain 9 prosenttia suomalaisista katsoo, että pääministerin tulisi johtaa Suomen ulkopolitiikkaa presidentin sijaan. 70 prosenttia torjuu ajatuksen pääministerin johtamasta ulkopolitiikasta.
Analyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen sanoo tiedotteessa, että presidentillä oli keskeinen rooli Suomen Nato-jäsenyyden läpiviemisessä, ja se lienee vaikuttanut siihen, että suomalaiset haluavat jatkossakin presidentin johtavan ulkopolitiikkaa.
– Arvo- ja asennetutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että vahvan johtajuuden kaipuu etenkin ulkopolitiikassa olisi vahvistumassa. Tasavallan presidentti on suoraan kansan valitsema, eivätkä häntä kahlitse hallituskoalitio ja hallitusohjelma kuten pääministeriä.
Innokkaimpia presidentin valtaoikeuksien lisääjiä ovat porvaripuolueiden kannattajat. Liike Nytin äänestäjien joukossa selkeä enemmistö (86 prosenttia vastanneista) kannattaa presidentin valtaoikeuksien lisäämistä. Tämän jälkeen eniten kannatusta on perussuomalaisten (74 prosenttia) ja kokoomuksen (62 prosenttia) piirissä.
Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista yli puolet on eri mieltä valtaoikeuksien kasvattamisesta. SDP:n kannattajat asettuvat välimaastoon. Kolmasosa heistä kannattaa presidentin ulkopoliittisten valtaoikeuksien lisäämistä. Lähes 40 prosenttia taas vastustaa.
Myös ikä ja koulutustaso vaikuttivat kyselyssä asiaan. Presidentin ulkopoliittisen vallan lisäämisen kannatus on suurempaa keski-iän ylittäneillä. Asian kannatus taas vähenee koulutustason noustessa.
Suomalaisten näkemyksissä on tapahtunut suuri muutos verrattuna edelliseen, vuonna 2007 tehtyyn Arvo- ja asennetutkimukseen, jossa asiasta kysyttiin. Tuolloin joka kolmas olisi siirtänyt ulkopolitiikan johtovastuun pääministerille ja kaksi viidestä säilyttänyt sen presidentillä.
Vuonna 2007 oli käynnissä keskustelu niin sanotusta lautaskiistasta, jossa oli epäselvyyttä siitä, edustaako Suomea EU:n huippukokouksissa presidentti vai pääministeri. Vuonna 2009 kiista kääntyi pääministerin eduksi.
Tulokset perustuvat runsaan 2 000 ihmisen antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin helmikuun alkupuolella
Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä Manner-Suomessa. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla.