THL: Lemmikkikoiran mikrobit voivat suojata alle vuoden ikäistä lasta hengitystieinfektioilta

Varhaislapsuudessa koiran kanssa tekemisissä olleet lapset ovat keskimäärin terveempiä ja tarvitsevat vähemmän antibioottikuureja kuin lapset, joilla samanlaista kontaktia ei ole. Asiasta kertoo tänään julkaistu THL:n tutkimus.

Tietyt koiran mikrobit tai niiden yhdistelmät selittävät enimmillään neljänneksen koiran suojaavasta vaikutuksesta lapsen hengitystieinfektioihin ensimmäisen elinvuoden aikana.

Koiran suojaava vaikutus säilyi, vaikka huomioon otettiin muita lapsen infektiosairastavuuteen liittyviä tekijöitä. Niitä ovat esimerkiksi perheen koko, asuinympäristö ja altistuminen tupakoinnille.

Tutkimuksen mukaan koiraperheen kodin mikrobisto on monimuotoisempi ja runsaampi kuin kodeissa, joissa ei ole koiria, mutta nämä mikrobiston yleispiirteet eivät liittyneet hengitystieinfektioiden ilmaantuvuuteen tai lapsen sairasteluun.

THL:n johtava tutkija Anne Karvonen sanoo, että suojaava vaikutus pätee kaikkiin kotieläimiin, jotka käyvät säännöllisesti ulkona.

– Jos kotieläimet ovat sellaisia, jotka käyvät ulkona ja tuovat mikrobeita sisälle, se on olennainen asia. Jos ihmisillä on aktiivinen elämäntapa, ja he kantavat sisälle ulkoa maanperän mikrobeja, sillä on vaikutusta, Karvonen kertoo.

THL on aiemmin tutkinut myös kissoja, mutta ei vastaavanlaisessa tutkimuksessa.

– Jos kissat käyvät säännöllisesti ulkona, niillä on suojaava vaikutus pienten lasten hengitystieinfektioihin.

Karvonen kannustaa myös lapsia leikkimään muualla kuin asfalttipihoilla.

– Lapsia kannattaa viedä myös metsään, se vahvistaa vastustuskykyä.

Koirat auttavat myös siinä, että pienellä lapsella on tulevaisuudessa matalampi todennäköisyys sairastua esimerkiksi astmaan.

– Varhaislapsuuden hengitystieinfektiot ovat merkittävä astman riskitekijä. Kun koiraan liittyvien mikrobien ansiosta saadaan ennaltaehkäistyä osa lasten hengitystieinfektioista, voi se samalla pienentää lapsen riskiä sairastua myöhemmin astmaan, Karvonen sanoo.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 400 perhettä Suomesta. Noin kolmannes tutkimuksessa mukana olleista perheistä asui maatilalla, puolet haja-asutusalueilla ja loput kaupungeissa.