Sote-ala ei ole riittävän valmistautunut ulkomaalaistaustaisten hoitajien tuloon, kertoo selvitys

Sote-alan työyhteisöissä ei ole tarpeeksi valmiuksia ottaa vastaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Ammattijärjestö Tehyn teettämässä selvityksessä kysyttiin alan ammattilaisilta näkemyksiä kansainvälisestä rekrytoinnista ja työperäisestä maahanmuutosta.

Ongelmista kertoo osaltaan se, että vastaajien joukossa olleet ulkomaalaistaustaiset hoitajat kertoivat kokeneensa työyhteisöissään rasismia ja syrjintää. Lisäksi kyselyyn vastanneista ulkomaalaisen taustan omaavista hoitajista 38 prosenttia katsoi, ettei kaikkia työntekijöitä kohdella alan työpaikoilla tasa-arvoisesti. Kaikista vastaajista tätä mieltä oli huomattavasti harvempi, 24 prosenttia.

Kyselyyn osallistuneet ehdottivat, että tilannetta voisi kohentaa esimerkiksi varmistamalla ulkomaalaistaustaisten hoitajien kielitaito, antamalla enemmän aikaa perehdytyksiin sekä järjestämällä työyhteisössä monikulttuurisuuskoulutusta.

Kyselyyn osallistuneista yli puolet ilmoitti, että heidän työpaikallaan on ulkomaalaistaustaisia hoitajia.

Selvitykseen vastasi yli 18 600 Tehyn jäsentä, joista lähes 17 700 on hoitajia ja liki tuhat hoitotyön johtajia.

Työntekijöiden ja johtajien vastauksissa oli kyselyssä huomattava ero. Vastanneista hoitotyön johtajista liki puolet katsoi, että työpaikalla on valmistauduttu vastaanottamaan ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, mutta työntekijöistä vain runsas kymmenes oli samaa mieltä.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkonen sanoo kyselyn tulosten osoittavan, ettei hoitohenkilöstön saapumiseen ulkomailta ei ole panostettu tarpeeksi.

– Tässä on iso työsarka työnantajille, Rytkönen lisää.

Tehyn mukaan ongelmaan on puututtava ripeästi siitäkin syystä, että Suomi kilpailee sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, joista on huutava pula koko maailmassa.

Kyselyn teki Tehyn toimeksiannosta Aula Research. Selvitys tehtiin maaliskuussa 2023 sähköisenä kyselynä.