Selvitys: Hyvinvointialueet jakaantuvat neljään ryppääseen – erot niiden välillä suuria

Uusien hyvinvointialueiden erot ovat suuria sekä aluetaloudellisesti että väestöllisesti, käy ilmi aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n analyysista.

MDI ennustaa analyysinsä perusteella erojen vielä kasvavan tulevina vuosikymmeninä. Selvityksessä vertailtiin alueiden elinvoimaa, kantokykyä, sairastavuutta ja tulevaa väestönkehitystä.

–  Alueet eivät ole lähtötilanteessa samalla viivalla, tiivistää MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro STT:lle.

Hallituksen suunnittelemassa sote-uudistuksessa Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta, joiden lisäksi Helsingin kaupunki järjestää palvelunsa itse. Aiemmin alueita kutsuttiin nimellä sote-maakunta, mutta nimi vaihdetaan siirtymäajaksi, jotta alueet eivät sekoitu hallinnollisiin maakuntiin.

MDI:n selvityksen mukaan alueet jakaantuvat neljään ryppääseen.

Ensimmäisessä ryhmässä ovat kaikki Uudenmaan viisi aluetta. Toisessa ryhmässä ovat Varsinais-Suomi, Pohjanmaa ja Pirkanmaa. Kolmannessa ryhmässä on seitsemän aluetta Etelä- ja Rannikko-Suomesta ja neljännessä ryhmässä seitsemän aluetta pääosin Itä- ja Pohjois-Suomesta.

Alueista selvä ykkönen oli 0–100 pisteen välille sijoittuvalla indeksillä Helsinki 82 pisteellään.

Alle 50 pisteen jäivät Kainuu (40), Etelä-Savo (43), Pohjois-Savo (46), Lappi (47), Pohjois-Karjala, Kymenlaakso (48) ja Etelä-Pohjanmaa (49).

Kunnista parhaan indeksiluvun saivat Kauniainen, Espoo, Helsinki, Kerava, Sipoo, Vantaa, Pirkkala, Turku, Tampere ja Kirkkonummi.

30 parhaaksi luokitellun kunnan joukosta ainoastaan Eurajoki ja Rauma sijaitsevat Uudenmaan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen tai Pohjanmaan ulkopuolella.

Aron mukaan sote-uudistuksessa on keskitytty liikaa menneeseen tilanteeseen ja nykyhetkeen. Samalla suunniteltujen alueiden tuleva väestöllinen ja aluetaloudellinen kehitys on jäänyt julkisen keskustelun ulkopuolelle.

Aron mukaan suunniteltu aluejako on varmasti poliittisesti ja hallinnollisesti tarkoituksenmukainen, mutta ei vastaa tulevaisuuden ongelmiin.

–  Pelko on, että runnotaan läpi uudistus, jonka aluejako on jo valmiiksi vanhentunut. Aluejakoa on vaikea muuttaa jälkikäteen, sillä se olisi pitkä hallinnollinen prosessi, Aro sanoo.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestöpohja vähenee 15 hyvinvointialueella vuoteen 2040 mennessä.

Merkittävää kasvua on luvassa vain kolmella alueella, jotka ovat Vantaa-Kerava, Helsinki ja Länsi-Uusimaa. Viidellä hyvinvointialueella väestö vähenee ennusteen mukaan jopa yli kymmenen prosenttia, MDI muistuttaa.

Monet hyvinvointialueista ovat jo valmiiksi pieniä, mikä tekee niistä haavoittuvia. Lisäksi pienempien alueiden väestö on monesti keskimääräistä iäkkäämpää ja sairastavampaa.

MDI teki analyysinsa itse ilman ulkoista toimeksiantoa. Aineistona käytettiin pääosin Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietokantoja.