Raportti: Jopa kolme neljäsosaa maataloustuista on haitaksi ympäristölle
Jopa 77 prosenttia Suomen maataloustuista on haitallisia ympäristölle, kertoo Kalevi Sorsa -säätiö raportissaan. Maataloustukia maksetaan vuosittain noin 1,9 miljardia euroa.
Maatalouden päästöt vastaavat raportin mukaan noin kolmannesta Suomen kokonaispäästöistä. Kansalliset ja EU-tasolla sovitut tavoitteet edellyttävät päästöjen merkittävää laskemista jo lähivuosina.
Myös SDP:n ajatuspajana tunnettu Kalevi Sorsa -säätiö esittää, että turvepellot tulisi rajata ennen pitkää tukien ulkopuolelle ja maatalouden päästöille pitäisi asettaa hinta.
– Maatalouden erilaisia ympäristötukia maksetaan melkein 300 miljoonaa euroa joka vuosi, eli 15 prosenttia kaikista maataloustuista. Silti maatalouden kokonaispäästöt ovat kasvaneet 1990-luvulta lähtien. Voidaan puhua jopa tukien viherpesusta, toteaa raportin kirjoittanut Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen tiedotteessa.
Ronkaisen mielestä ympäristöasiat ovat jääneet maataloustukia maksettaessa sivuseikaksi ja tärkeämpää on ollut turvata maanviljelijöiden toimeentulo.
Euroopan komissio on esittänyt, että EU:n jäsenmaat voisivat jatkossa päättää maataloustukien ehdoista entistä itsenäisemmin. Maatalous kytkeytyy neuvotteluihin EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä eli budjetista vuosille 2028–2034. Neuvottelujen yhteydessä on määrä sopia myös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistuksesta.
– Tukipolitiikan periaatteet on laitettava uusiksi. Maataloustukia pitäisi maksaa tulosten mukaan, jolloin ympäristön kannalta kestävää tuotantoa tuetaan enemmän. Tukien ehtoja pitäisi samalla kiristää niin, että ympäristölle kaikkein haitallisinta tuotantoa ei tueta lainkaan, Ronkainen esittää tiedotteessa.
Hänen mielestään ympäristötukia tulisi kohdistaa ennen kaikkea turvepeltojen päästöjen vähentämiseen.
– Suomessa turvemaat aiheuttavat peräti 60 prosenttia maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus on ainoastaan 11 prosenttia peltoalasta, Ronkainen sanoo tiedotteessa.