Jo yli 100 000 suomalaista käyttää lihavuuslääkkeitä – niistä valtaosa ostetaan omaan piikkiin
Viime vuonna jo yli 100 000 suomalaista käytti lihavuuslääkkeitä, kertoo Kela. Kasvua edellisvuoteen oli noin 40 prosenttia.
Vielä vuonna 2020 lihavuuslääkkeitä käytti vain vajaat 7 000 suomalaista.
Kelan mukaan nykyisen kasvun taustalla on lähes kokonaan potilaiden itse maksaman semaglutidin käytön lisääntyminen. Esimerkiksi diabeteksen ja liikalihavuuden hoidosta tunnettu Ozempic-lääke sisältää vaikuttavana aineena semaglutidia.
Semaglutidia sisältäviä valmisteita osti lihavuuslääkekäyttöön viime vuonna lähes 90 000 ihmistä.
– Lihavuuslääkkeiden käyttö yleistyy nyt erittäin nopeasti. Lääkehoidon rinnalla on välttämätöntä vahvistaa myös pitkäjänteistä elämäntapahoitoa, jonka pitää aina olla osa lihavuuden hoitoa, Kelan asiantuntijalääkäri, dosentti Pia Pajunen sanoo tiedotteessa.
Lihavuuslääkkeiden käyttäjät ovat tavanomaisesti keski-ikäisiä naisia, Kela kertoo. Kaikista käyttäjistä noin puolet on iältään 45–65-vuotiaita, ja heistä noin 70 prosenttia on naisia.
Kelan mukaan lääkkeiden käyttö kasvaa nyt kuitenkin lähes kaikissa aikuisten ikäryhmissä.
Suomalaiset ostivat lihavuuslääkkeitä viime vuonna yhteensä 90 miljoonalla eurolla. Tästä potilaiden maksama osuus oli 84 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuksesta lihavuuslääkkeiden käyttöä korvattiin vain kuudella miljoonalla eurolla.
Semaglutidia sisältävät valmisteet ovat toistaiseksi korvattavia ainoastaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Semaglutidia käytetään kuitenkin Kelan mukaan selvästi enemmän potilaan itse maksamana lihavuuslääkkeenä kuin diabeteslääkkeenä.
– Lihavuuslääkkeiden käytön kasvua hillitsee pääasiassa niiden hinta. Tällä hetkellä vain kaksi lääkettä on korvattavia lihavuuden hoidossa, ja niiden käyttö on vähäistä, Kelan erikoistutkija Terhi Kurko sanoo tiedotteessa.
Ainoat lihavuuden lääkehoidot, joista maksettiin lääkekorvauksia viime vuonna, olivat liraglutidi sekä bupropionin ja naltreksonin yhdistelmävalmisteet.
Valtaosa lihavuuslääkkeistä määrätään yksityisellä sektorilla. Kelan mukaan viime vuonna yksityisellä sektorilla kirjoitettiin kaksi kolmasosaa lihavuuslääkeresepteistä.
Yksityisellä sektorilla lihavuuslääkereseptien määräämisen kasvu on ollut voimakkaampaa jo usean vuoden ajan, Kela kertoo. Lääkkeitä maksetaan nyt kuitenkin myös aiempaa enemmän julkisella puolella.
Kela muistuttaa, että pelkkä lyhytaikainen lääkekokeilu ei riitä liikalihavuuden hoitoon. Tutkimusten mukaan lihavuuslääkkeen käytön lopettamisen jälkeen paino palautuu takaisin lähtötasolle keskimäärin runsaassa puolessatoista vuodessa.
Sen sijaan lihavuuden hoidossa pitäisi pyrkiä pysyvämpään elintapamuutokseen, sanoo erikoistutkija Terhi Kurko.
– Lyhytaikainen lääkekokeilu ei riitä pitkäaikaisten sairauksien hoidoksi. Myös painon niin sanottu heiluriliike eli toistuva nouseminen ja laskeminen on terveydelle haitallista, hän muistuttaa.