Hybridivaikuttaminen nousi suomalaisten yhteiskunnallisten uhkakuvien kärkeen

Suomalaisten arviot yhteiskuntaan kohdistuvista uhista ovat lieventyneet lähes kauttaaltaan, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan arvo- ja asennetutkimuksesta.

Etenkin jengi- ja nuorisoväkivalta sekä terveydenhuollon kantokyvyn romahtaminen nähdään nyt pienempinä uhkina kuin aiemmin. Jengiväkivaltaa uhkana pitävien osuus putosi vuoden 2023 mittauskerrasta 18 prosenttiyksikköä 44 prosenttiin, ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamista uhkana pitävien osuus putosi 14 prosenttiyksikköä 58 prosenttiin.

Evan toimituspäällikkö Sami Metelisen mukaan jengirikollisuuden uhan vähenemistä voi selittää esimerkiksi se, ettei isoja jengirikollisuuteen liittyviä tapauksia ole viime aikoina ollut esillä julkisuudessa.

– Tulosten vihjaama koetun turvallisuuden kasvu antaa aiheen kysyä, onko Suomi sittenkin edelleen lintukoto verrattuna esimerkiksi naapurimaa Ruotsiin, hän sanoo Evan tiedotteessa.

Hybridivaikuttamisen ja suomalaisen yhteiskunnan horjuttamisen uhka on kuitenkin kasvanut suomalaisten silmissä. Asiaa pitää vähintään melko suurena uhkana noin 80 prosenttia suomalaisista.

Hybridivaikuttamisen uhka pitää Evan kyselyssä pelkojen kärkisijaa.

Uhka-arvioissa ovat Evan mukaan keskimäärin kasvaneet ainoastaan sotilaallisen hyökkäyksen uhka ja yksilöihin tai ryhmiin kohdistuvan rasismin lisääntyminen. Muutokset ovat kuitenkin vähäisiä. Sotilaallista hyökkäystä Suomeen pitää nyt uhkana kolmasosa ja rasismin lisääntymistä lähes puolet.

Kolme neljästä suomalaisesta silti katsoo, että Suomi on varautunut sotilaalliseen hyökkäykseen vähintään melko hyvin.

Evan kyselyn toteutti Taloustutkimus maaliskuussa. Se perustuu noin kahdentuhannen 18–79-vuotiaan suomalaisen vastauksiin internetpaneelissa. Virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Vastaajilta kysyttiin, kuinka suurina uhkina he pitävät Suomelle, läheisilleen tai itselleen kahtakymmentäkahta yhteiskuntaan vaikuttavaa mahdollista uhkatekijää.