Elisabeth Rehn oli yksi pilantekijöiden lempihahmo, mutta hän ei pahastunut – "Olen aina pystynyt nauramaan itselleni"
Nuori typerä blondi. Sellaiseksi RKP:n Elisabeth Rehn leimattiin, kun hänet valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan vuoden 1979 vaaleissa.
Vaikka ikää ja kokemusta karttui, tyhmän blondin leima pysyi.
– Se on seurannut minua ja siitä ne vitsit ovat yleensä aina tulleet, Rehn huokaa.
Mutta vakuuttaa saman tien, että huumorintaju on riittänyt blondivitseihin.
– Minä olen aina pystynyt nauramaan itselleni. En ole koskaan ottanut niin kuolemanvakavasti omaa itseäni, paitsi tietysti vakavissa tilanteissa.
Kun Rehn vuonna 1990 nimitettiin maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi, hänestä tuli yksi pilantekijöiden lempihahmoista.
Pilapiirroksissa ministeri lenteli Hornetilla ja Hyvät herrat -ohjelmassa söi hernerokkaa kauppaneuvos Paukun (Matti Tuominen) ja tämän Tollo-vävyn (Eero Melasniemi) kanssa.
– Siellähän ne suuttuivat minulle, kun eivät saaneet minua ammeeseen mukaan. Sanoin, että siinä menee raja, hän paljastaa.
Rehnin puolustusministerikaudella naisille tuli mahdolliseksi suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Tamperelaisyhtye Popeda teki aiheesta laulun, jota Rehn sai kuulla kyllästymiseen asti varsinkin vieraillessaan suomalaisten rauhanturvaajien luona.
– Kun päivän päätteeksi oli alamessissä juhlat, musiikki laitettiin päälle, minut ringin keskelle ja pojat ja tytöt alkoivat osoittaa sormella ja hoilottaa ”syytän sua Elisabeth Rehn”. Se oli hirveän hauskaa, hän nauraa.
Myös vuoden 1994 presidentinvaaleja käsiteltiin runsaasti huumorin keinoin.
Pilanteko oli ronskia varsinkin Ylen Iltalypsyssä. Ahtisaaren ylipainoa ja kävelytyyliä pilkattiin, ja Rehn esitettiin höpsönä, huonosti suomea puhuvana blondina.
Juuri ennen vaaleja ehdokkaat puolisoineen vierailivat Timo Koivusalon ja Joel Hallikaisen vetämässä Tuttu Juttu Show’ssa. Rehnin vaalitappio on usein laitettu suositun ohjelman piikkiin, mutta sitä hän ei sulata.
– Aviomiestäni syytettiin, että hän ei ollut ohjelmassa tarpeeksi iloinen, mutta sen olen halunnut unohtaa. Jos jotkut vaalit hävitään, syytöntä ihmistä ei saa syyttää. Kyllä tappio oli aivan omista taidoistani kiinni.
Rehn muistaa vaalikampanjan ajalta myös tarkoituksellista ilkeilyä, jota hän ei laske huumoriksi. Kun demarileirissä tajuttiin Rehnin vaarallisuus, häntä mustamaalattiin esimerkiksi väittämällä, ettei hän usko Jeesukseen.
Myöhemmin Rehnin toimiessa YK-tehtävissä Demari kirjoitti hänen kuljeskelevan Bosniassa kuin hienostorouva.
– Se tuntui pahalta. Kaikki, jotka siellä kävivät, pystyivät omin silmin toteamaan, että se oli raakaa työtä ja sitä paitsi hengenvaarallistakin.
84-vuotias Rehn on muistellut hiljattain uransa vaiheita käydessään läpi valtavaa arkistoaan. Papereiden, kuvien ja lehtileikkeiden parissa on irronnut monet naurut.
– Kaikki hauska on hauskaa edelleenkin. Olen aina iloinen, kun löydän esimerkiksi jonkun uuden pilapiirroksen.
Rehnin mukaan hyvä huumorintaju on suojannut häntä monelta.
– Jos alkaisin nyt masentua kun luen kaiken tämän soopan, jota minustakin on kirjoitettu, minähän vanhentuisin vielä ihan ylimääräistä. Nyt täytyy vain ajatella kauniita ajatuksia.