Ei kait vaan… ajattelee moni tästä oireesta – Nyt tuli helpottava tieto
Käsien vapina on vaiva, joka saattaa saada mielen levottomaksi. Mieleen hiipii ajatus, että ei kait tämä vain ole merkki Parkinsonin taudista.
Kädet voivat kuitenkin vapista täysin terveelläkin, kertoo Potilaan Lääkärilehti.
Artikkelin mukaan pientä käsien vapinaa esiintyy kaikilla ihmisillä. Ilmiötä kutsutaan fysiologiseksi vapinaksi.
Vapinaa saattaa esiintyä herkemmin esimerkiksi väsyneenä, jännittyneenä tai liikunnan jälkeen. Myös runsas kofeiinin tai nikotiinin käyttö, matala verensokeri tai kylmettyminen voivat aiheuttaa vapinaa.
Vapina voi liittyä myös kilpirauhasen liikatoimintaan, joihinkin lääkkeisiin tai muihin sairauksiin.
Joillakin vapina voi olla jatkuvaa ja liittyä essententiaaliseen eli itsesyntyiseen vapinaan. Artikkelin mukaan essentiaalinen vapina on perinnöllinen sairaus.
Siinä vapina on tyypillisesti molemminpuolista ja voimistuu, kun käsiä käytetään tai pidetään tietyssä asennossa. Oireita saattaa esiintyä esimerkiksi kirjoittaessa, kahvikuppia tai ruokailuvälineitä pidellessä tai tarkkuutta vaativissa käsitöissä.
Essentiaaliseen vapinaan voi liittyä myös pään vapinaa. Oireita pahentaa psyykkinen jännitys. Oireet voivat olla hyvin lieviä, mutta osalla vapina vaikeuttaa merkittävästi arkea.
Parkinsonin tautiin liittyvä vapina eroaa artikkelin mukaan tavallisesta essentiaalisesta vapinasta.
Parkinsonin taudissa vapina ilmenee tyypillisesti silloin, kun raaja on levossa. Vapina vähenee hetkeksi tahdonalaisen liikkeen aikana.
Oireet alkavat lähes aina ensin toiselta puolelta kehoa.
Vapinan lisäksi Parkinsonin taudin kolmeen pääoireeseen kuuluvat liikkeiden hidastuminen ja lihasjäykkyys. Esimerkiksi kävelyyn lähteminen voi hidastua, askeleet lyhentyä ja käsiala pienentyä.
Kaikilla Parkinsonin tautia sairastavilla ei kuitenkaan ole vapinaa.
– Toisaalta pelkkä käsien vapina ei tarkoita, että kyseessä olisi Parkinsonin tauti, artikkelissa tähdennetään.
Lääkärin tutkimuksiin kannattaa Potilaan Lääkärilehden mukaan hakeutua, jos vapina on jatkuvaa tai häiritsee esimerkiksi syömistä, kirjoittamista, työskentelyä tai muita tavallisia toimintoja.
Myös pidempään jatkuva tois- tai molemminpuolinen lepovapina on syytä tutkia, vaikka muita oireita ei olisi.
Myös silloin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, jos vapinaan liittyy vähitellen lisääntyvää lihasjäykkyyttä tai liikkeiden hidastumista.