Eduskunta- ja eurovaalien yhdistäminen näyttää epätodennäköiseltä, koska SDP vastustaa

Eduskunta- ja eurovaalien yhdistäminen ensi vuonna näyttää varsin epätodennäköiseltä, koska suurin oppositiopuolue SDP vastustaa yhdistämistä.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi tällä viikolla kannattavansa vaalien yhdistämistä. Hänen mukaansa yhdistäminen kasvattaisi eurovaalien äänestysprosenttia ja helpottaisi äänestäjien vaaliähkyä.

Oikeusministeri Antti Häkkäsenkin (kok.) mielestä hyvä puoli vaalien yhdistämisessä olisi, että se saattaisi lisätä jonkin verran äänestysaktiivisuutta.

Häkkäsen mukaan Suomessa on ollut perinne, että vaalijärjestelmiin tehdyissä muutoksissa pitää olla takana eduskuntapuolueiden laaja yhteisymmärrys.

– Tämä on ollut traditio, josta on ollut hyvä pitää kiinni, hän sanoo STT:lle.

Vaalien yhdistäminen on nyt Häkkäsen päätettävissä. Hän ei ole ottanut vielä jyrkkää kantaa, koska ensin pitää odottaa EU:n päätös siitä, siirtyvätkö europarlamenttivaalit aikaisempaan ajankohtaan.

– Sen jälkeen voin puntaroida, mitä tehdä laajan yhteisymmärryksen puutteen takia, kun demarit eivät ole mukana.

Eduskunta- ja europarlamenttivaalit on määrä järjestää lähekkäin ensi vuoden keväällä. Eduskuntavaalit järjestetään huhtikuussa, europarlamenttivaalit touko–kesäkuussa.

– Ei pidä antaa sellaista viestiä, että vain vaaleja yhdistämällä saataisiin äänestysinto nousemaan. Siinä tarvitaan enemmän demokratiakasvatusta ja yhteiskunnallista keskustelua kouluissa, kiinnostuksen herättämistä sitä kautta, Häkkänen arvioi.

Häkkäsen mukaan yhdistämisessä on muitakin ongelmia kuin SDP:n vastustus. Tarvitaan esimerkiksi perustuslakivaliokunnan näkemys siitä, voiko eduskunta pidentää omaa toimikauttaan ja käytännössä lyhentää seuraavan eduskunnan toimikautta.

– Se on aina herkkä paikka, hän huomauttaa.

– Aikaisemmin kautta on pidennetty poikkeustapauksissa noin neljällä viikolla ja se on mennyt vielä perustuslaista läpi, mutta kuuden viikon osalta se on aika epävarmaa.

Lisäksi, jos vaalit yhdistettäisiin, Suomessa olisi todennäköisesti hallitusneuvottelut käynnissä samaan aikaan, kun EU:n puheenjohtajakausi on jo alkanut.

– Se olisi aika hankala tilanne Suomen kannalta. Meillä on kova vastuu toimia silloin EU:n puheenjohtajamaana ja samaan aikaan saattaa olla tilanne, ettei ole vielä istuvaa hallitustakaan.

Seuraavan kerran Suomessa on määrä järjestää vaalit lokakuussa, kun toimintansa myöhemmin aloittavien maakuntien valtuustoja valitaan.

Aiemmin on puhuttu myös eduskuntavaalien ja maakuntavaalien yhdistämisestä, joka olisi tiettävästi sopinut muille puolueille kuin keskustalle. Asia ei Häkkäsen mukaan enää etene.