Dopingaineiden käyttäjälle muutkin päihteet ovat usein tuttuja
Kuntodoping, eli huippu-urheilun ulkopuolella tapahtuva dopingaineiden käyttö, on Suomessa harvinaista.
Vain noin prosentti 15–65-vuotiaista suomalaisista on joskus kokeillut dopingaineita, ja aktiivisia käyttäjiä arvioidaan olevan tällä hetkellä Suomessa noin 3 000–7 000, kertoo Nuorisotutkimusseuran vastaava tutkija Mikko Salasuo.
– Käyttö on yleisintä nuorten miesten kohdalla. Naisten keskuudessa kuntodoping on todella harvinaista.
Suosittuja dopingaineita ovat muun muassa anaboliset steroidit sekä testosteroni.
Salasuon mukaan tyypillisintä on, että dopingaineilla halutaan muovata ulkonäköä ja lisätä voimaa nopeasti. Lihaskuntoharjoittelu on yleensä keskeisessä roolissa. Dopingaineiden käyttäjien joukossa korostuvat henkilöt, joiden työssä ulkonäöllä on suuri merkitys.
– Lihasvoimasta ja voimakkaasta ulkonäöstä on hyötyä myös esimerkiksi sotilaille, poliiseille, järjestyksenvalvojille ja vartijoille. Näissä ryhmissä dopingin käyttö tuottaa ammatillista pääomaa, Salasuo sanoo.
A-klinikkasäätiön Dopinglinkin kehittämiskoordinaattorin Jukka Koskelon mukaan dopingaineita hankitaan pääsääntöisesti netistä. Tyypillistä on, että useita eri dopingaineita käytetään samanaikaisesti. Tällä tavalla pyritään tehostamaan aineiden vaikutuksia ja toisaalta myös vähentämään niiden haittoja.
– Valitettavan yleistä näyttää olevan myös päihteiden tai lääkeaineiden samanaikainen käyttö. Tällöin terveydellisten haittavaikutusten riski kasvaa entisestään, Koskelo huomauttaa.
Useita yleisessä käytössä olevia dopingaineita käytetään erilaisten sairauksien hoidossa. Lääkärin määräämien reseptilääkkeiden annokset ovat yleensä huomattavasti pienempiä kuin dopingkäyttäjien ottamat annokset.
Dopingaineiden käyttöön liittyy aina riski. Koskelon mukaan aineet voivat sisältää erilaisia epäpuhtauksia, ja vaikuttavien aineiden määrät voivat olla suurempia kuin etiketissä luvataan. Aineiden todellista koostumusta ei siis testata millään tavalla.
– Joillekin voi tulla haittavaikutuksia hyvinkin nopeasti – joillekin vasta käytön lopettamisen jälkeen, Koskelo toteaa.
Suurin osa käyttäjistä kokee jonkinlaisia haittavaikutuksia. Kun terveeseen elimistöön tulee kehon ulkopuolista hormonia, oma luonnollinen hormonitoiminta hidastuu tai voi jopa loppua kokonaan.
Suuret ja pitkään käytössä olleet annokset voivat Koskelon mukaan aiheuttaa esimerkiksi maksan ja munuaisten sairauksia tai sydän- ja verenkiertoelimistön ongelmia, kuten sydämen vasemman kammioseinämän paksuuntumista, rytmihäiriöitä tai korkeaa verenpainetta.
Mielialaan liittyvät muutokset, kuten masentuneisuus, ahdistuneisuus ja aggressiivisuus, ovat yleisiä dopingaineiden käyttäjillä.
– Monelle tulee myös seksuaalitoimintojen häiriöitä, kuten haluttomuutta. Siittiöiden laadussa ja määrässä voi tapahtua laskua, mikä saattaa aiheuttaa jopa lapsettomuutta.
Koskelon mukaan suurin osa käyttäjistä pääsee haittavaikutuksista eroon, kun dopingaineiden käyttö loppuu ja oma hormonitoiminta palautuu. Tähän voi mennä muutamia kuukausia tai useita vuosia.