Chileläiset kaatoivat uuden perustuslain selvästi kansanäänestyksessä
Chilen presidentti Gabriel Boric vakuutti maanantaina Suomen aikaa, että maassa jatketaan perustuslaillisten uudistusten tiellä vaikka uusi perustuslaki kaatuikin kansanäänestyksessä. Boric itse olisi kannattanut lakia.
Boricin mukaan kansa on kuitenkin osoittanut luottavansa demokratiaan.
– Kehotan Chilen kaikkia poliittisia voimia panemaan maan edun erimielisyyksien edelle ja sopimaan niin pian kuin mahdollista uudesta määräajasta ja reunaehdoista uudelle perustuslailliselle prosessille. Boric sanoi.
Kun äänistä oli laskettu lähes kaikki, yli 62 prosenttia oli ilmaissut vastustavansa ehdotettua perustuslakia.
Ero on huomattavasti suurempi kuin äänestyksen alla julkaistut kyselyt antoivat odottaa. Kyselyissä ero näytti olevan kymmenen prosenttiyksikköä vastustajien hyväksi.
Uuden lain oli tarkoitus korvata nykyinen, diktaattori Augusto Pinochetin vallan aikana luotu perustuslaki, ja se olisi muun muassa luonut julkisia palveluja, kohentanut ympäristönsuojelua ja parantanut alkuperäiskansojen oikeuksia.
Lisäksi laki olisi muovannut Chilen hallintoa siten, että senaatti olisi korvattu pienempää valtaa käyttävällä elimellä ja julkishallintoon olisi asetettu sukupuolikiintiö.
Uudistusprosessi alkoi vuonna 2019 Chilessä alkaneen laajan tyytymättömyyden jälkeen. Alun perin chileläiset lähtivät opiskelijoiden johdolla kaduille pääkaupungissa Santiagossa vastustaakseen kohonneita metrolippujen hintoja, mutta mielenosoitukset laajenivat myöhemmin myös pahenevan epätasa-arvon ja maan uusliberaalin talousjärjestelmän vastaisiksi.
Vaikka nykyiseen, vuoden 1980 perustuslakiin on vuosien saatossa tehty uudistuksia, taakkana on edelleen se, että laki on tullut voimaan diktatuurin aikana.
Uuden perustuslain kannattajien mielestä nykyinen perustuslaki antaa liikaa valtaa yksityisille yrityksille ja tarjoaa rikkaille mahdollisuuden rikastua samalla kun köyhät pysyvät köyhinä.
Pakollisessa kansanäänestyksessä äänioikeus oli yli 15 miljoonalla chileläisellä.