Brysselin järkytykseen sekoittui outoa huojennusta

Pelko ei saanut valtaa Brysselissä, jossa ihmiset pyrkivät palaamaan arkeen tiistain verilöylyn jälkeen.

Terrori-iskujen uhka on leijunut kaupungin yllä pitkään, joten asukkaat ovat ehtineet tottua poliisioperaatioihin, eristettyihin katuihin ja raskaasti aseistettuihin sotilaisiin. Iskujen jälkeiseen shokkiin ja järkytykseen sekoittui outoa helpotusta.

– Odotin koko ajan, milloin se tapahtuu. Sen piti tapahtua. Nyt se on ohi. Ainakin on sellainen tunne, sanoi Kristin Gudjonsdottir STT:lle matkalla päiväkodista kotiin.

Brysselin koulut olivat keskiviikkona normaalisti auki, vaikka Belgian uhkaluokitus on korkeimmalla tasolla. Uhka-arvio oli katossa myös Pariisin iskujen jälkeen, mutta niitä seuranneen terroristijahdin aikana Brysselin koulut pysyivät kiinni.

Myös palvelut ja joukkoliikenne lamaantuivat, ja kaduilla oli tuolloin aavemaisen hiljaista.

– Olen nyt paljon vähemmän stressaantunut, Gudjonsdottir sanoi.

Myös suomalainen Anna-Leena Lastikka sanoo, että ajatus iskuista ehti jäytää takaraivossa pitkään. Viime perjantaina moni jo huokaisi helpotuksesta, kun pitkään vapaalla jalalla ollut etsintäkuulutettu Salah Abdeslam saatiin kiinni Brysselin maahanmuuttajakortteleissa Molenbeekissa.

Abdeslam on yksi Pariisin iskujen pääepäillyistä, ja Belgian viranomaisten mukaan hänellä on kytköksiä myös Brysselin iskuihin.

Lastikka sanoo varautuneensa kiinnioton jälkeen pahimpaan.

– Heti ajattelin, että tämän jälkeen varmaan tapahtuu jotain, hän sanoi tuodessaan poikaansa Eeroa, 5, päiväkotiin.

Toinen pommi-iskuista tehtiin kivenheiton päässä EU-komission päärakennuksesta, jossa pidettiin keskiviikkona puoliltapäivin hiljainen hetki uhrien muistolle. Puolitangossa roikkuvien lippujen eteen kokoontui joukko surevia EU-työntekijöitä ja lähialueen asukkaita.

– Tänään olen enemmän shokissa kuin eilen, sanoi kadun toisella puolella asuva Francois Collard.

It-alalla työskentelevä Collard matkusti metrolla Maalbeekin aseman ohi viitisen minuuttia ennen räjähdystä.

– Olin liikkeellä hieman normaalia aiemmin. Tyttöystäväni luuli aluksi, että olin siellä.

Järkytys tuli viiveellä, sillä iskujen jälkeen Collard pyrki vain tekemään työnsä ja sulkemaan muun pois mielestään.

Belgialainen Collard arvioi, että Bryssel on herännyt liian myöhään siihen, että radikaali islam on tehnyt pesänsä kaupunkiin.

– Nyt maksamme sen hintaa. Meillä on ollut liikaa suvaitsevaisuutta.

Collard ei halua syyllistää Molenbeekia, jonne monien terrori-iskujen jäljet johtavat.

– Siellä on myös ihmisiä, jotka tekevät fantastista työtä kotouttamisessa, hän sanoo viitaten sosiaalityöntekijöihin ja maltillisiin muslimeihin.

Muslimien suosima Molenbeek sijaitsee aivan Brysselin keskustan tuntumassa. Tiheään asutulla alueella asuu noin 90 000 ihmistä.

Pientä sekatavarakauppaa pyörittävä Zulfiairi Ali sanoo, että terroristeja on mahdoton tunnistaa, koska he suunnittelevat tekonsa salassa.

Ali on vihainen siitä, että ääri-islamistit väärinkäyttävät uskontoa väkivallan lietsomiseen.

– Heillä ei ole oikeaa käsitystä islamista. Ainoa oikea opetus on rauha. Se, ettei pidä loukata ketään.

Myös Brysselin keskustassa levitettiin tiistaina rauhan viestiä. Keskusaukiolle oli kokoontunut paljon ihmisiä, jotka sytyttivät kynttilöitä ja piirsivät katukiville kukkia.

– Bryssel ei pelkää, portaille nostetut kyltit julistivat.