Britannian EU-parlamenttipaikkojen jakotapa vielä auki – Ahvenanmaa jää taas nuolemaan näppejään
Mitä Britannian 73 EU-parlamenttipaikalle tehdään siinä vaiheessa, kun maa jättää EU:n? Tästä ei ole vielä tehty päätöstä.
Parlamentin perustuslakivaliokunnalle annetun ehdotuksen mukaan osa paikoista tulisi jakaa maille, jotka ovat väkilukuunsa nähden aliedustettuja, ja osa pitäisi säästösyistä lakkauttaa.
Päätöksen tekevät kuitenkin viime kädessä EU:n jäsenmaat, ei parlamentti.
Esillä on useita vaihtoehtoisia ratkaisuja sille, miten tyhjenevät paikat tulisi käyttää.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on ehdottanut, että osasta paikoista tehtäisiin yleiseurooppalaisia, jolloin eri EU-maiden kansalaiset saisivat kansallisten ehdokkaiden lisäksi äänestää ehdokkaita yhteisiltä listoilta.
Tämä malli on nyt eniten esillä, sanoo europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok./EPP).
STT:n haastattelemat neljä suomalaista europarlamentaarikkoa eivät innostu Junckerin ehdotuksesta.
– Rovaniemellä ei tunneta Helsingin eduskuntaehdokkaita. Siksi Suomi on jaettu vaalipiireihin. Suomalaiset eivät tunne italialaisia ehdokkaita niin hyvin, että voisivat päättää ketä heistä äänestää, Pietikäinen sanoo.
Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki (kesk./Alde) pitää yleiseurooppalaisia listoja federalistisena hankkeena ja arvioi, että ne olisivat ensimmäinen askel kohti kahden kamarin parlamenttia.
Silloin käyttöön tulisi listavaali, jossa äänestetään eurooppalaisen puolueen listaa, jonka kärjessä olisivat suurten maiden ehdokkaat.
Pienten maiden ehdokkailla ei olisi mitään mahdollisuuksia tulla valituiksi, hän sanoo.
– Jos kadulla kysytään ihmisiltä, kuka johtaa eurooppalaisia puolueita, en usko kovin monen tietävän sitä. Eurooppalaiset puolueet ja niiden tavoitteet ovat tuntemattomia.
Yhteyden pitäminen 27 maan äänestäjiin on vaikeaa.
EU-parlamentaarikot Liisa Jaakonsaari (sd./S&D) ja Merja Kyllönen (vas./GUE/NGL) katsovat, että parlamenttia on syytä pienentää ja että tyhjeneviä paikkoja ei pidä jakaa muille.
Kun Britannia lähtee, supistuu myös unionin rahoitus, jolloin myös EU-parlamenttiin kohdistuu säästöpaineita.
– Parlamenttia on yleensä moitittu siitä, että sen menot vain kasvavat. Tämä olisi historiallinen tilaisuus pienentää parlamentin paikkamäärää, sanoo Jaakonsaari.
Pietikäinen arvioi myös, että parlamenttia todennäköisesti pienennetään, koska tällä ratkaisulla on laaja tuki jäsenmaiden keskuudessa.
Parlamentin perustuslakivaliokunnalle on esitetty myös vaihtoehtoa, jossa parlamentin paikkamäärä supistettaisiin 751 paikasta 700:aan. Britannian loput 22 paikkaa jaettaisiin maille, joilla on väkilukuun nähden liian vähän paikkoja.
Suomelle tämä ratkaisu toisi yhden lisäpaikan, Ranskalle ja Espanjalle kertyisi neljä, Italialle kolme, Hollannille kaksi, Ruotsille ja Virolle kullekin yksi.
Jäätteenmäki sanoo, että hän äänestäisi paikkojen jakamisen puolesta, jos se tuotaisiin parlamentin täysistunnon käsittelyyn.
Ahvenanmaalla ajatus lisäpaikan lisäämisestä Suomen yleiseen paikkamäärään aiheuttaa suurta tuohtumusta.
Maakunta on Suomen EU-jäsenyyden alusta asti tingannut itselleen omaa parlamenttipaikkaa.
Mutta kukaan neljästä haastatellusta EU-parlamentaarikosta ei pidä realistisena, että Ahvenanmaalle liikenisi tälläkään kertaa paikkaa.