Tutkija: Bidenin suhtautumisessa Israeliin on havaittavissa muutos – Koulutettujen nuorten kaupunkilaisten kritiikki kasvanut
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin eilinen ilmoitus Israelin tekemästä suunnitelmasta Gazan taisteluiden lopettamiseksi on osoitus Bidenin turhautumisesta Israelin hallitusta kohtaan, arvioi Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvainen STT:lle.
Tähän mennessä Yhdysvallat on säännönmukaisesti torpannut YK:n turvallisuusneuvostossa vaatimukset pysyvästä tulitauosta. Tarvainen huomauttaa, ettei Yhdysvallat ole ollut Gazan sodassa rauhanprosessin edistäjä, vaan Israelin liittolainen.
Maan suhtautumisessa Israelin toimiin on nyt kuitenkin havaittavissa muutos.
– Tässä on havaittavissa, että Biden on turhautuneempi liittolaisensa toimintaa kohtaan. Hän on nyt pyrkinyt julkisuuden kautta varoittamaan Israelia siitä, että heidänkin on nyt tehtävä myönnytyksiä, Tarvainen sanoo.
Tarvaisen mukaan Bidenin vaatimus palestiinalaisten oikeudesta palata alueelle koteihinsa on merkittävä. Se tarkoittaisi, ettei Biden tue Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun hallituksessa esiintyneitä pyrkimyksiä estää palestiinalaisten paluuta ja perustaa siirtokuntia Gazan alueelle.
Bidenin mukaan ehdotus alkaa kuuden viikon mittaisella ensimmäisellä vaiheella, johon sisältyy täysi tulitauko ja israelilaisjoukkojen vetäytyminen Gazan asutuilta alueilta.
Ensimmäisen vaiheen aikana osapuolten on määrä neuvotella taistelujen lopettamisesta pysyvästi. Tulitauko kuitenkin presidentin mukaan jatkuisi, jos neuvottelut olisivat käynnissä.
Ehdotuksen ensimmäisessä vaiheessa lisätään myös Gazaan lähetettävää humanitaarista tukea.
Toisaalta vaiheistettu ehdotus mahdollistaa sen, ettei sodan kumpikaan osapuoli tiedä varmuudella, mihin he sitoutuvat, Tarvainen huomauttaa. Hänen mukaansa osa ehdotuksista on mainittu liian abstraktisti tai ovat vaikeita toteuttaa.
– Tämä joukkojen pysyvä vetäytyminen on asia, jota Israel ei suostu vieläkään tekemään. Se on heidän mukaansa ristiriidassa sodan tavoitteiden kanssa.
Pääministeri Netanjahu toistikin lauantaina, että ehdot sodan päättymiselle eivät ole muuttuneet. Sen tavoitteena on edelleen äärijärjestö Hamasin sotilaallisten ja hallinnollisten valmiuksien tuhoaminen ja kaikkien panttivankien vapauttaminen.
Tarvaisen mukaan Israel ei halua luovuttaa Gazan tulevaisuushorisonttia muiden käsiin, vaan se pyrkii olemaan sitoutumatta selkeisiin suunnitelmiin tai vaatimuksiin. Bidenin mainitseman suunnitelman vaiheistus ja monitulkintaisuus mahdollistaa tämän.
– Epäselvyys ja hähmäisyys siitä, mitä Israel oikeastaan tavoittelee, on osa strategiaa.
Qatarilaismedia al-Jazeeran mukaan Israelin ehdotuksen kolmannessa vaiheessa käsitellään Gazan pitkän aikavälin tulevaisuutta, kuten alueen jälleenrakentamista.
Vaarana on, että jälleenrakentamista käytetään keinona ehdollistaa Gazaa hallitseva taho investointipaketeille, joihin Israel pyrkii vaikuttamaan, Tarvainen huomauttaa.
– Siitä [jälleenrakentamisesta] on tärkeää puhua, mutta samalla on vaarana lipsua puhumaan jälleenrakentamisen aloittamisesta, koska tosiasiallinen tilanne on edelleen se, että Israelin hyökkäys voimistuu ja etenee.
Hamas on antanut ymmärtää suhtautuvansa positiivisesti Bidenin puheisiin muun muassa pysyvästä tulitauosta, israelilaisjoukkojen vetäytymisestä Gazasta, alueen jälleenrakennuksesta ja vankienvaihdosta.
Tarvainen ennakoi, että Hamas suostuu ehdotukseen myönteisesti, jos järjestö näkee suunnitelman mahdollistavan pysyvän tulitauon saavuttamisen. Taustalla vaikuttaa hänen mukaansa myös palestiinalaisten paine saada väkivaltaisuudet loppumaan.
Keväällä Hamas hyväksyi jo yhden suunnitelman, mutta Israel hylkäsi sen.
Israelissa vaatimus panttivankien palauttamisesta on lisännyt painetta maan hallitusta kohtaan.
– Kansan paine Netanjahun hallitusta kohtaan kasvaa, jotta se keskittyisi panttivankien vapauttamiseen eikä Hamasin tuhoamiseen.
Kritiikki Bidenin Israel-politiikkaa kohtaan on lisääntynyt Yhdysvalloissa, jossa etenkin nuoret koulutetut kaupunkilaiset ovat arvostelleet sotaa.
– Kansainvälinen järjestelmä ei ole pystynyt Yhdysvaltain johdolla mitenkään puuttumaan tähän väkivaltaan, vaikka heidän mukaansa sellaista diplomatiaa on jatkuvasti tehty.
Samalla maan poliittisen johdon keskuudessa on Tarvaisen mielestä alkanut näkyä ajatus, etteivät Gazan tapahtumat edistä Yhdysvaltain asemaa kansainvälisessä politiikassa.
– Jonkinlainen linjanmuutos on varmasti tämän takia tarpeen.