Bellingcat selvitti Christo Grozevin johdolla venäläisryhmän, joka reititti tuhoisia ohjuksia Ukrainaan – "He näyttivät suhtautuvan asiaan vain päivätyönä"
Ukrainaan ohjuksia ampuneet venäläiset näyttivät suhtautuneen asiaan päivätyönä, sanoo STT:lle tutkivan journalismin verkoston Bellingcatin johtava Venäjä-tutkija Christo Grozev.
Grozev vieraili Helsingissä Millennium Innovation Forum -konferenssin yhteydessä ja antoi samalla haastatteluita joukolle suomalaismedioita.
Vain kaksi päivää ennen haastattelua Bellingcat teki Grozevin johdolla jälleen uuden paljastuksen selvittäen tällä kertaa Venäjän risteilyohjuksia Ukrainaan reitittävän salaisen ryhmän jäsenten henkilöllisyyksiä. Ryhmän käsialaa ovat esimerkiksi lokakuun laajat ohjusiskut useisiin siviilikohteisiin, muun muassa asuinrakennuksiin, voimalaitoksiin ja lastentarhoihin.
Osana selvitystä tekijät ottivat myös yhteyttä venäläisen ryhmän työntekijöihin haastatellakseen näitä. Valtaosa ei halunnut puhua lainkaan, osa kiisti toimivansa ryhmässä. Yksi heistä väitti työskentelevänsä ”putkimiehenä”, toinen taas floristina.
– Monet heistä olivat shokissa, koska he uskoivat, että heidän henkilöllisyyttään ei voida saada selville, Grozev kertoo.
Vaikka mitään syvää psykologista analyysia työntekijöistä ei voi tehdä, Grozevin mukaan vaikutti siltä, että ohjuksia ampuvat venäläiset suhtautuvat asiaan pelkkänä työnä. Hänen mukaansa kyseiset venäläiset tekevät ”siistiä sisätyötä” kaukana sotarintamilta ansaiten venäläisittäin kohtuullisen mukavaa palkkaa.
Tutkimuksessa selvisi, että samalla kun henkilöt ampuivat ohjuksia useisiin ukrainalaisiin siviilikohteisiin, muun muassa päiväkotiin, he muun muassa kävivät kauppaa virtuaalivaluutoilla. Yksi työntekijöistä chattaili samalla prostituoidun kanssa, selviää Bellingcatin kanssa selvitystä tehneen Insider-verkoston tiedoista.
– Jos kyseessä ei ole jonkinlainen psykologinen selviytymiskeino, he todella näyttivät suhtautuvaan asiaan vain päivätyönään.
Grozev lähestyi ensin yhtä työntekijää, joka vaikutti hänelle sympaattisimmalta.
– Hän tviittaili uusimmista elokuvista ja oli kasvattanut hipsterimäisen parran, Grozev kuvaa työntekijää.
Grozevin mukaan vaikutti kuitenkin siltä, että kyseinen työntekijä suhtautui ihmisten tappamiseen päivätyönä.
– Kysyin häneltä, miten hän saa nukuttua öisin sen jälkeen, mitä hän on tehnyt. Hän käski minun pysyä ”ammattimaisena” ja kysyä ”ammattimaisempia” kysymyksiä, Grozev sanoo.
Salaisen ryhmän jäsenten henkilöllisyys näyttää selvinneen verrattain helposti. Selvityksessä Bellingcat, venäläinen Insider-ryhmä ja saksalaislehti Der Spiegel käyttivät hyväkseen Venäjän ”pimeiltä datamarkkinoilta” ostamiaan puhelutietoja. Lisäksi selvityksessä haravoitiin julkista tietoa Venäjän johtavista sotilaskouluista valmistuneista ohjelmoijista.
Grozevin mukaan mainituilta markkinoilta voi ostaa esimerkiksi poliisin tai veroviranomaisten kokonaisia tietokantoja, kuten myös ihmisten puhelintietoja. Viranomaiset katsovat toimintaa läpi sormien.
– Voit käytännössä ostaa melkein mitä tahansa, mikä on digitaalisessa muodossa, Grozev kuvaa.
Grozevin mukaan tietoja kaupittelevat usein Venäjän maakunnissa asuvat nuoret, jotka eivät näe muita mahdollisuuksia edetä elämässä. Heille tietojen myyminen on yksi harvoista keinoista ansaita rahaa.
Nuoret taas ostavat tiedot virastojen työntekijöiltä, jotka luovuttavat tietoja rahaa vastaan.
Grozev kuitenkin painottaa, että ei kannusta ketään sinällään luvattomaan tiedonkeruuseen ja myös Bellingcat käyttää sitä vain poikkeustapauksissa.
Toinen tiedon hankkimista helpottava seikka on venäläisissä turvallisuuselimissä työskentelevien ihmisten huolimattomuus, Grozev sanoo. He eivät usko joutuvansa koskaan vastuuseen teostaan tai virheistään.
– Siksi he ovat varomattomia ja tekevät virheitä. He kärsivät syndroomasta, jossa he uskovat, että metsästäjä ei voi joutua itse ammutuksi, hän sanoo.
Bellingcat on noussut löyhästä verkostosta merkittäväksi tutkivan journalismin verkostoksi. Sen perusti tavallinen toimistotyöläinen Eliot Higgins, joka aloitti toiminnan yhden miehen blogillaan. Higgins varmensi ja raportoi arabikevään 2011 ja Syyrian sodan tapahtumia kaukana eturintamasta, puhtaasti verkosta löytyviä kuvia ja muita tietoja hyödyntäen.
Grozev liittyi Bellingcatiin vuonna 2015 ja on nyt yksi sen johtajista ja merkittävimmistä Venäjä-asiantuntijoista. Hän oli keskeisessä roolissa Venäläisen oppositiopoliitikon Aleksei Navalnyin myrkyttäjien henkilöllisyyden selvittämisessä. Grozev oli myös paikalla, kun Navalnyi soitti yhdelle myrkyttäjistään ja huijasi tältä tunnustuksen.
Omien sanojensa mukaan aina toimittajaksi halunnut Grozev aloitti uransa radiojuontajana, minkä jälkeen hän oli mukana perustamassa useita radiokanavia ympäri Eurooppaa ja toimi myös mediajohtajana Wienissä.
Bulgarialaistaustainen Grozev vietti aikoinaan työnsä vuoksi Venäjällä paljon aikaa, mikä toi hänelle ymmärrystä ja kontakteja maasta. Hän sai kuitenkin maahan porttikiellon opetettuaan mediaseminaarissa Venäjällä.
Vuonna 2014 hän aloitti blogin Kremlin mediaharhautuksista.
– Vaarallisista miehistä kirjoittavana yksinäisenä bloggarina Grozev kuitenkin päätti varmuuden vuoksi sitoutua journalistiseen järjestöön ja otti yhteyttä meihin. Christon kielelliset taidot, reportterin nenä ja näkemykset Kremlin byrokratiasta ovat tehneet hänestä pysyvän osan tutkimustyötämme, kuvaa Higgins kirjassaan Me olemme Bellingcat.
Bellingcatin tutkimustyössä keskiössä on edelleen verkosta saatavilla oleva avoin data eli avointen lähteiden tiedustelutieto (OSINT). Avointen lähteiden tiedustelutiedolla tarkoitetaan kaikenlaista analyysissa vahvistettua todistusaineistoa, joka on kerätty yleisölle avoimista tietokannoista.
Bellingcat on selvittänyt lukuisia merkittäviä tietoja verkostonsa avulla. Vuonna 2014 ryhmä julkaisi avoimiin lähteisiin pohjautuvan raportin, joka osoitti Venäjän tukemien Itä-Ukrainan kapinallisten olleen vastuussa Malaysia Airlinesin MH17-lennon pudottamisesta Itä-Ukrainassa.
Bellingcatilla on vaikutusvaltaa, ja se on onnistunut suututtamaan Venäjän sen verran pahasti, että verkosto on luokiteltu maassa ”vieraan vallan agentiksi”. Koska järjestöllä ei ole toimitiloja Venäjällä, asia ei ole vaikuttanut sen toimintaan käytännössä mitenkään.
Grozev sanoo, ettei koe erityistä pelkoa työnsä vuoksi, vaikka onkin saanut porttikiellon Venäjälle.
– Uskon, että (Venäjän turvallisuuspalvelu) FSB:llä on parempaa tekemistä. Se keskittyy tällä hetkellä omaan selviytymiseensä Venäjän sisäisessä valtakamppailussa, hän sanoo.
Bellingcatista on levitetty erilaisia salaliittoteorioita, ja myös sen yhteyksistä erilaisiin tiedustelupalveluihin on spekuloitu. Sitä on syytetty milloin kenenkin puolella olemisesta.
Bellingcatin mukaan se on itsenäinen toimija. Rahoitusta tulee lahjoittajilta, jotka on listattu Bellingcatin nettisivuilla. Mikään yksittäinen valtio ei järjestön mukaan rahoita sen toimintaa.
– Teemme kaiken työn itse, Grozev sanoo.
Tarvittaessa Bellingcat on tehnyt kuitenkin yhteistyötä viranomaisten kanssa. Ryhmä on jakanut esimerkiksi Hollannin poliisille tietojaan liittyen MH17-lennon pudotukseen.
Nyt järjestö kerää dataa epäillyistä sotarikoksista Ukrainassa. Ukrainan sodan aikana tiedonkeruu Venäjältä on jopa helpottunut, Grozev sanoo. Hänen mukaansa Venäjän hallinnosta vuotaa jatkuvasti tietoa sellaisten työntekijöiden kautta, jotka eivät tue Venäjän presidentti Vladimir Putinin aloittamaa hyökkäyssotaa.
Grozev kertoo saaneensa varoituksen Venäjän sotaretkestä omalta lähteeltään jo joulukuussa. Myös avoin data venäläisten joukkojen kerääntymisestä Ukrainan rajalle antoi viitteitä tulevasta.
Grozev on seurannut pitkään Venäjää. Onko jotain, mitä lännessä ei ole ymmärretty Venäjästä?
– Se on ehkä se, että Venäjän hallinto ei ole yksi, yhtenäinen elin, vaan sen sisällä on lukuisia kilpailevia elimiä, hän sanoo.
– Kaikki Venäjällä on kaupallistettu. Kyseessä on erilaisten keskenään tappelevien ihmisten markkina, hän lisää.
Tästä syystä länsi olisi voinut hyödyntää esimerkiksi Venäjän oligarkkeja paremmin Putinin vallan horjuttamisessa ennen sotaa voiden jopa auttaa estämään sodan.
Haastattelun loputtua Grozevilla on kiire lähteä. Työt odottavat. Syy on uutinen Norjassa pidätetystä venäläisvakoojasta, joka oli esiintynyt brasilialaisena tutkijana aliaksella Jose Assis Giammaria.
– Haluan päästä selvittämään, mikä hänen oikea henkilöllisyytensä on, Grozev sanoo.
