Barometri: Poliisiin luotetaan, mutta virheitäkin nähdään – "Turvallinen maa, vaaralliset perheet"

Poliisi on onnistunut useimmissa tärkeimmissä tehtävissään, arvioivat suomalaiset tuoreessa barometrissä. Poliisilta odotetaan ennen muuta kiireellisiin hälytyksiin vastaamista, väkivaltarikosten selvittämistä ja torjuntaa, terrorismin torjuntaa sekä kotiväkivaltaan puuttumista.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) arvioi, että nyt saatujen tulosten perusteella Suomi on maailman turvallisin maa – mutta varauksin.

– Koetun turvallisuuden tunteen osalta trendi on paraneva. Meillä on kuitenkin maailman turvallisimmassa maassa Euroopan vaarallisimmat perheet. Perheväkivallan ja seksuaalisen väkivallan osalta tilanne on huolestuttava.

Ministerin mukaan on saatava aikaan muutos siihen, että osa seksuaalista ahdistelua tai kotiväkivaltaa kokeneista ei usko, että asiasta kannattaa kertoa poliisille.

Poliisin oman arvion mukaan näyttää siltä, että säästöihin ja supistuksiin joutunut poliisi on pystynyt priorisoimaan niitä tehtäviä, jotka ovat kansalaisille tärkeimpiä.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen muistuttaa, että rikosten määrä on ollut Suomessa jo pitkään laskussa.

– Poliisien määrän vähennyttyä olemme joutuneet tinkimään rikosten ennaltaehkäisystä. Nyt meillä on kotiläksynä kotiväkivallan ja seksuaalisen ahdistelun huono kehityssuunta. Onneksi poliisien määrän vähentäminen on saatu loppumaan.

Lähes joka viides barometriin vastannut toisaalta katsoi, että poliisi on tehnyt selviä virheitä omassa toiminnassaan.

Samoin arviot poliisin sisäisestä korruptiosta näyttävät viime vuosina vakiintuneen uudelle, aiempaa huonommalle tasolle. Nyt noin 40 prosenttia vastaajista piti joko melko tai erittäin todennäköisenä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa.

– On huono asia, että suomalaisten arvio poliisin korruptiosta ei ole laskenut siltä korkeammalta tasolta, jolle se nousi Aarnio-tapauksen myötä jokunen vuosi sitten, sisäministeri Mykkänen myöntää.

Avopalautteiden perusteella poliisi on tehnyt virheitä esimerkiksi liikennerikkomusten arvioinnin yhteydessä ja tilanteisiin nähden liiallisella voimankäytöllä. Moitetta tuli myös epäoikeudenmukaisista ratkaisuista, joiden kohteena ovat olleet vähempiosaiset ja esimerkiksi maahanmuuttajataustan omaavat.

– Näissä (etniseen taustan liittyvissä) kysymyksissä poliisin on oltava tarkkana. Millekään ryhmälle ei saa päästä syntymään ulkopuolisuuden tunnetta, sisäministeri alleviivaa.

Haastatelluilta kysyttiin nyt myös rikoslajeittain, ovatko he itse joutuneet rikoksen uhriksi tai kohteeksi. Rikoksista yleisimpiä ovat nyt saatujen tulosten perusteella omaisuuden varastaminen, sen vahingoittaminen sekä pahoinpitely. Omaisuusrikoksista myös ilmoitetaan aiempaa useammin.

Silti kokonaiskuvaa voi pitää hyvänä: neljä viidesosaa vastanneista suomalaisista katsoi, ettei rikollisuustilanne ole kovin vakava tai juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään. Vuodesta 2016 rikollisuustilanteen tosin arvioitiin jonkin verran synkentyneen, mutta pitkällä aikavälillä rötöstelyn on katsottu vähentyneen.

Se, että poliisiin luotetaan joistakin soraäänistä huolimatta Suomessa erittäin laajasti, on poliisiylijohtaja Kolehmaiselle ratkaisevaa.

– Sanotaanko niin, että nöyräksi vetää.

Poliisibarometriin haastateltiin runsas tuhat 15–79-vuotiasta mannersuomalaista vuodenvaihteen molemmin puolin.