Avohakkuut valtion metsissä vähenevät – Metsähallituksen omistajapolitiikka linjattiin uusiksi
Avohakkuut Metsähallituksen mailla vähenevät.
Niin sanotun peitteellisen metsänkasvatuksen osuutta nostetaan 15 prosentista 25 prosenttiin uudistusluonteisista hakkuista.
Näin tehdään erityisesti turvemailla ja virkistyskäytön kannalta tärkeissä kohteissa. Myös poronhoidon ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset huomioidaan.
Maa-ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan käsittelymenetelmää valittaessa otetaan kuitenkin huomioon hyvän metsänhoidon suositukset.
– Yksi menetelmä sopii yhdelle paikalle, toinen toiselle, ja näiden yhteensovittamista Metsähallitus tekee. Ja oli myös Metsähallituksen tahto, että peitteisen kasvatuksen osuutta voidaan lisätä, Leppä sanoi Metsähallituksen omistajapolitiikasta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Avohakkuiden vähentäminen sisältyy talouspoliittisen ministerivaliokunnan Metsähallitukselle hyväksymiin uusiin omistajapoliittisiin linjauksiin vuosille 2020–2024.
Uusien linjausten mukaiset toimenpiteet aiheuttavat lisäkustannuksia ja pienentävät jonkin verran hakkuumääriä. Metsähallituksen tulostavoitetta lasketaan noin 18 miljoonaa eurolla.
Tulostavoitteeseen tehdyt muutokset tarkoittavat suunnittelukaudella noin 50 miljoonan euron lisäpanostusta aktiiviseen metsän- ja luonnonhoitoon ja eri tavoitteiden yhteensovittamiseen.
Leppä uskoo linjausten sovittavan hyvin yhteen valtion metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät eri tavoitteet.
Lepän mukaan lähtökohtana on, että valtion metsissä voidaan tehdä useita asioita yhtä aikaa: harjoittaa metsätaloutta, vahvistaa luontoarvoja, metsästää, kalastaa ja liikkua luonnossa sekä sitoa hiiltä.
– Metsähallitus vastaa osaltaan teollisuuden puuntarpeesta ja edistää työllisyyttä ja aluetaloutta metsäalan arvoketjussa. Linjauksessa on huomioitu vahvasti myös eräharrastukset ja luontomatkailu valtion mailla, Leppä toteaa.
Uudet linjaukset perustuvat toimintaympäristön muutoksiin sekä hallitusohjelman tavoitteisiin hiilineutraaliudesta, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämisestä sekä kestävän metsätalouden harjoittamisesta.
Uusissa linjauksissa sovitetaan yhä vahvemmin yhteen maankäytön eri muodot sekä kestävän metsätalouden, puun saatavuuden, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön ja ilmastopolitiikan tavoitteet.
Metsähallitukselle asetetaan lisäksi nyt ensimmäistä kertaa hiilinielujen ja -varastojen kasvutavoite sekä liiketoiminnan että luontopalveluiden hallinnassa oleville alueille. Liiketoiminnan piiriin kuuluvissa monikäyttömetsissä tavoitteena on kasvattaa hiilinielua vähintään kymmenellä prosentilla ennen vuotta 2035.
Ympäristö- ja ilmastoministeriKrista Mikkonen (vihr.) on tyytyväinen siihen, että Metsähallitus osaltaan tekee yhä vahvemmin töitä kestävyyskriisin ratkaisemiseksi.
– Valtion maita hoidetaan ja käytetään niin, että ne toimivat lisääntyviä hiilinieluina ja hiilivarastoina lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, Mikkonen summaa.
Metsähallituksen uusi luonnonhoitotoimenpiteiden ohjelma pitää sisällään muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen luonnonhoitoa, soiden ennallistamista, tulen käytön lisäämistä sekä purojen kunnostusta ja kalojen vaellusesteiden poistamista.
Luonnonsuojelualueilla ja muilla virkistyskäyttöön varatuilla alueilla vähennetään reittien sekä opastuspalveluiden korjausvelkaa.
Mikkonen muistutti tiedotustilaisuudessa, että korona-aika on kannustanut ihmisiä ulkoilemaan ja liikkumaan, ja käynnissä on suorastaan ulkoilubuumi.
– Ulkoilijat ovat rynnistäneet kansallispuistoihin ja muihin virkistyskohteisiin. On erityisen tärkeää huolehtia siitä, että valtion ylläpitämät ulkoilureitit ja niiden infra pidetään hyvässä kunnossa.
Uusien linjausten tavoitteena on myös edistää riista- ja kalakantojen elinvoimaisuutta, tuottavuutta ja monimuotoisuutta sekä valtion vesialueilla tapahtuvaa kotimaista kalankasvatusta.