Avi: Viranomaiset ovat huolissaan, että marja-alan uudet yritykset eivät noudata työlainsäädäntöä tai työehtosopimuksia
Viranomaisten huolena on, että marja-alalle tänä kesänä tulleiden uusien yritysten toiminnassa ilmenee puutteita, sanoo STT:lle aluehallintoviraston (avi) ylitarkastaja Merja Laakkonen. Laakkosen mukaan avin tiedossa on, että alalle on tänä vuonna tullut uusia yrityksiä. Huoli yritysten toiminnasta perustuu hänen mukaansa avin saamiin ennakkotietoihin ja uusien marjayritysten julkaisemiin työnhakuilmoituksiin.
– Se, miten esimerkiksi palkka ja työaika on ilmoitettu työpaikkailmoituksessa, ei ole aina täyttänyt työehtosopimusten eikä työlainsäädännön määräyksiä. Jos ei alun perinkään ole otettu selvää perusasioista eli minkälaista palkkaa työnantaja tulee maksaa ja miten työaika tulee järjestää, on todennäköisempää, että työn järjestämisessä mennään metsään ja ongelmia ilmenee, Laakkonen sanoo.
Yksi syy siihen, miksi tänä vuonna marja-alalla on aloittanut uusia toimijoita, saattaa Laakkosen mukaan olla marja-alaan viime vuosina kohdistunut julkinen keskustelu ja mediahuomio.
– On puhuttu paljon siitä, että alalla on työvoimapulaa. Ehkä tässä on nyt havaittu markkinarako, Laakkonen sanoo.
Marjanpoimijoiden taustojen odotetaan avin mukaan olevan tänä vuonna aiempaa monipuolisempia. Aiemmin valtaosa poimijoista on ollut thaimaalaisia, mutta tänä vuonna avin ennakkotietojen perusteella poimijoiden kansalaisuuksien kirjo saattaa olla moninaisempi.
Avin Laakkosen mukaan ei aivan tarkkaan tiedetä, mistä johtuu, että poimijoiden kansallisuudet ovat monipuolistumassa. Laakkonen arvelee, että yritykset ovat saattaneet rekrytoida työvoimaa Thaimaan lisäksi muistakin maista, jotta he varmistavat työvoiman saannin.
– Viime vuosina Thaimaan viranomaisten toimintaa on ollut hieman vaikea ennakoida, mikä on aiheuttanut epävarmuutta työvoiman saatavuudesta. Voi olla, että tämän vuoksi työvoimaa on palkattu nyt myös muualta, Laakkonen sanoo.
Viime vuonna Thaimaan viranomaiset eivät aluksi päästäneet poimijoita Suomeen marja-alalla ilmenneiden ongelmien ja vakavien ihmiskauppaepäilyiden vuoksi.
Luonnonmarjanpoimintaa koskevaa lainsäädäntöä on nykyisen hallituksen linjauksen mukaisesti muutettu, sillä poimijoiden työoloissa ja palkkauksessa on ilmennyt useita ongelmia.
Lakiuudistuksen myötä luonnonmarjanpoimijat voivat olla tänä vuonna lain mukaisia työsuhteisia kausityöntekijöitä. Tämä tarkoittaa, että marjayritysten tulee palkata ulkomaiset marjanpoimijat työsuhteeseen ja poimijoiden tulee hakea kausityölupaa. Luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksia on tullut käsiteltäväksi Suomen edustustoihin tälle kaudelle noin 2 500, ulkoministeriöstä kerrotaan.
Aiemmin marjanpoimintaa on säädelty vuonna 2021 voimaan tulleella marjalailla. Marjalain mukaan luonnontuotteiden poimijoiden, kuten marjanpoimijoiden, ei katsota olevan työsuhteessa vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan. Marjalain mukaista poimintaa voi edelleen harjoittaa, jos työsuhteen tunnusmerkit eivät täyty ja poimijalla on jokin muu kuin työperustainen oleskeluoikeus Suomessa.
Laakkosen mukaan peruslähtökohtana on, että avin tarkastajat pyrkivät valvomaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista vierailemalla marjanpoimijoiden tukikohdissa ja keskustelemalla poimijoiden kanssa. Uusi tilanne, jossa marjanpoimintaa tehdään sekä työsuhteisesti että marjalain nojalla, saattaa Laakkosen mukaan kuitenkin vaikeuttaa työn valvontaa joiltain osin. Viranomaisten saattaa olla vaikeampaa tavoittaa työsuhteisia marjanpoimijoita ja näiden tukikohtia, sillä uuden lain nojalla työnantajalla ei ole velvollisuutta ilmoittaa aville työsuhteisten marjanpoimijoiden tukikohtia.
Lisäksi avi varautuu myös sellaisiin tilanteisiin, joissa marjayritykset pyrkivät toimimaan samanaikaisesti sekä työnantajana että marjalain mukaisena toimijana.
– Tällaisissa tilanteissa tarkastajat arvioivat, onko kyse työsuhteesta vai sovelletaanko tilanteessa marjalakia. Jos työsuhteen merkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta riippumatta siitä, mitä sopimuksessa lukee, Laakkonen sanoo.
Yksi työsuhteen tunnusmerkeistä on, että työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
Laakkosen mukaan luonnontuotteiden keruun valvontaa tekee tänä vuonna 7–10 tarkastajaa.