Aula perhevapaauudistuksesta: Perheiden hyvinvointia ei pidä uhrata työllisyysasteen alttarille

”Käykö perhevapaauudistuksen, äitien aktiivimallin, suhteen kuin varsinaisessa aktiivimallissa; kritiikki herää, mutta liian myöhään?”
Perhevapaauudistus

On varottava, ettei perhevapaauudistuksessa mennä työllisyysasteen nimissä ojasta allikkoon niin, että lapsen hyvinvointi ja yhteiskunnan yleinen perheystävällisyys unohtuvat.

Näin muistuttaa Väestöliiton puheenjohtaja Maria Kaisa Aula uudistusesitystä parhaillaan kiireellä valmisteleville tahoille.

Kompromissin löytäminen perhevapaauudistumallista ei ole ollut hallituksessa helppoa. Aikarajatkin ovat paukkuneet. Valmista piti alunperin olla jo tammikuun alussa, mutta vieläkään lopullista esitystä ei ole tullut julkisuuteen.

Aulan mielestä keskustan oman perhepaketin linjaukset olivat hyvät, mutta hallituksen reunaehdot liian tiukat.

– Se asettaa keskustan ministerin kovin hankalaan paikkaan. En kyllä kahdehdi, Aula huokaa.

Hän korostaa kannattavansa uudistamista. Lainsäätäjän pitää tukea isien vahvempaa osallistumista lapsen arjessa, mutta pelkillä kiintiöillä siihen ei Aulan mukaan päästä.  

– Samanaikaisesti pitäisi vahvistaa työpaikkojen perheystävällisyyttä, osa-aikatyötä sekä muita työ- ja perhe-elämän joustoja. Ilman näitä vanhempien tasa-arvoinen osallistuminen tuskin etenee.

Ennen muuta Aula peräänkuuluttaa perhevapaamallilta joustavuutta. Julkisuudessa esitelty vaihtoehto, jossa äidille olisi kiintiöity neljä kuukautta, isälle neljä ja yhteisesti jaettavaksi viisi kuukautta, saattaa hänen mukaansa käytännössä johtaa vanhempainvapaan kokonaispituuden lyhenemiseen.

Näin käy, jos toinen vanhempi ei voi eri syistä (yrittäjyys, opiskelu, sairaus) käyttää omaa osuuttaan.

– Ettei tässä vain olisi asiaa innokkaasti ajavilla elinkeinoelämän järjestöillä ketunhäntä kainalossa, Aula epäilee.

– Tasa-arvotavoitteilla ajetaan tosiasiallisesti leikkausta.

Väestöliiton lisäksi myös Pelastakaa lapset ry, Mannerheimin lastensuojeluliitto sekä Lastensuojelun keskusliitto ovat ilmaisseet huolensa vanhempainvapaan lyhenemisuhan johdosta.

Kiintiöitä Aula ei vastusta. Hänen mielestään Suomen oloihin tässä taloustilanteessa parhaiten sopiva malli olisi 4 + 6 + 3.

Siinä äidillä olisi yksi kuukausi lomaa jo ennen synnytystä, yhteisesti jaettavia kuukausia kuusi ja isälle kiintiöitynä kolme kuukautta.

– Sekin olisi Euroopan pisimpiä isäkiintiöitä. Edes Ruotsissa ei ole sen enempää, Aula toteaa.

Lapsiperhejärjestössä sosiaalityöntekijänä toimiva keskustan espoolainen kunnanvaltuutettu Arja Ryynänen on Aulan kanssa samoilla linjoilla.

Tärkeää on perheiden vapaus määritellä itse, miten lapsen hoidon järjestävät.

– On hyvä, että isiä kannustetaan osallistumaan lapsen hoitoon. Lasta ei kuitenkaan kannattele yhteiskunnan pakottama kiintiövanhemmuus, vaan myönteinen vuorovaikutus vanhemman kanssa.

Ryynänen huomauttaa, että perheitä on hyvin erilaisia ja elämäntilanteet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi yhden vanhemman perheet saattavat jäädä uudistuksessa heikompaan asemaan.

– Sen sijaan uudistuksessa ovat hyvää ehdotukset muiden lapselle tärkeiden aikuisten, kuten isovanhempien, osallistumismahdollisuuksien lisäämisestä.

Väestöliiton Aula huomauttaa, että sinä aikana kun perhevapaauudistuskeskustelua on käyty, syntyvyys on alentunut yllättävän nopeasti. Se pitäisi ottaa huomioon, jotta uudistuksella ei heikennetä lisää perheiden mahdollisuuksia toteuttaa lapsilukutoiveitaan.

Toinen tärkeä muistettava seikka on, että iso osa suomalaislapsista (55 prosenttia) syntyy monilapsisiin perheisiin. Heidän merkityksensä kokonaissyntyvyydelle on iso. Uudistuksella saattaa olla ennakoimattomia vaikutuksia esimerkiksi näiden lapsiperheköyhyyteen.

– Uudistusta tunnutaan tekevän ajatellen yhtä ja kahta lasta. Olisi tärkeä ennakoida sen vaikutuksia moniin erilaisiin perheisiin, Aula muistuttaa.

Herääkö kritiikki tätä äitien aktiivimallia kohtaan vasta sitten, kun on myöhäistä?

Maria Kaisa Aula

Työmarkkinajärjestöt ovat paljon vartijoina perhevapaauudistuksessa. Aulaa mietityttää, onko työntekijäjärjestöissä aivan pohjia myöten ymmärretty, mitä nyt esillä ollut perhevapaamalli tarkoittaisi niiden jäsenten kannalta. 

Jos yhteisesti jaettavaa vanhempainvapaata lyhennetään ja siirretään isän kiintiöön, perheissä joissa äiti hoitaa lasta kotona, pudotaan kotihoidontuelle jo kuukautta nykyistä aiemmin. Ilmassa on Aulan mielestä samoja piirteitä kuin parhaillaan kuumana käyvässä aktiivimallikeskustelussa. 

– Herääkö kritiikki tätä äitien aktiivimallia kohtaan vasta sitten, kun on myöhäistä, Aula kysyy.

Perhevapaauudistus saattaa tarkoittaa myös sitä, että entistä enemmän alle vuoden ikäisiä lapsia tulee päivähoitoon.

Aula muistuttaa, että tutkimusten perusteella se ei ole lapsen kannalta paras vaihtoehto, mutta tuo lisäksi miinusta julkiseen talouteen.

Kotihoidontuen porrastus kahdesta vuodesta eteenpäin on Aulan mielestä ihan hyvä idea. Varsinkin, jos keskustan mallin mukaisesti sitä ennen maksettavaa kotihoidontukea korotetaan.

Lopuksi Aula kehottaakin tarkkaan miettimään, kannattaako tehdä uudistusta, joka rasittaa julkista taloutta, tuntuu osasta perheistä heihin kohdistuvalta leikkaukselta ja saattaa koitua riskiksi syntyvyydelle sekä lisätä lapsiperheköyhyyttä.

– Nyt pitäisi pohtia kokonaisuutta huolellisesti, arvioida vaikutukset eriöaisiin perheisiin eikä toimeenpanna isoja muutoksia lyhyellä varoitusajalla. Perheillä pitää olla aikaa sopeutua muutokseen.

Keskustallekin Aulalla on neuvo:

– Kannattaa miettiä tarkkaan, uhrataanko perhenäkökulma työllisyysasteen alttarille. 

Aula toivoo, että perhevapaakompromissista ei tulisi keskustalle ammoisen jätevesiasetuksen kaltaista painajaista.