Asumisoikeusasuntojen rakentamisen valtionrahoitus lopetettiin, nyt ministeriö selvittää vaikutuksia

Ympäristöministeriö käynnistää selvityksen asumisoikeusasunnoista. Selvityksessä analysoidaan valtion uudistuotannon rahoituksen lopettamisen vaikutuksia asumisoikeusyhteisöihin ja etsitään kustannustehokkaita ratkaisuja asumisoikeusjärjestelmän ongelmiin.

Selvityksen on tarkoitus valmistua ensi syksynä, minkä jälkeen käynnistyy lainsäädäntömuutosten valmistelu. Selvityksen toteuttaa organisaation ulkopuolinen taho Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Ara) kehittämisrahoituksesta. Selvityksessä esitettyjen ratkaisujen on ministeriön mukaan otettava huomioon asukkaiden asumisturva ja oltava muutenkin asukkaille oikeudenmukaisia.

Ministeriön mukaan yli 30-vuotias asumisoikeusjärjestelmä on vanhetessaan muuttunut joustamattomaksi ja aiheuttaa ongelmia asukkaille, asumisoikeusyhtiöille ja valtiolle.

Asumisoikeustaloihin kohdistuvat pysyvät käyttö- ja luovutusrajoitukset lisäävät taloudellisia riskejä. Asunnot ovat pysyvästi asumisoikeuskäytössä, vaikka markkinatilanteet muuttuisivat, eivätkä asumisoikeusyhtiöt voi luopua asumisoikeustaloista, joissa on asuntojen vajaakäyttöä.

Asumisoikeustalot myös vanhenevat, ja peruskorjauskustannukset nostavat vastikkeita tulevaisuudessa. Valtio toimii rakentamisen ja peruskorjauksiin tarvittavien lainojen takaajana. Tämä kaikki lisää taloudellisia riskejä.

Huhtikuussa ympäristöministeriö käynnisti yhteistyössä Suomen yhdeksän suurimman kaupungin kanssa selvityksen vuokra- ja omistusasumisen välimallista. Selvityksen tavoitteena on arvioida yleisemmin tarvetta välimallille ja esittää mahdollista uutta mallia.

Valtion tuella on rakennettu vuosina 1990–2023 noin 56 000 asumisoikeusasuntoa. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on 1,5 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan uusille asumisoikeuskohteille ei enää myönnetä tukia.