Asiantuntijat: Työajan pidennysten toteuttaminen tasapuolisesti vaikeaa

Onko kaduilla turvallisempaa, jos vartijoiden päivittäinen työaika pitenee noin kuudella minuutilla? Entä laskeeko maksalaatikon hinta, jos tehtaalla paiskitaan töitä peruspalkalla myös loppiaisena?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtajan Seija Ilmakunnaksen mukaan työajan pidentämisessä voisi olla paikallisen sopimisen paikka. Alat, yritykset ja työntekijät ovat erilaisissa tilanteissa – tuskin löytyy yhtä, kaikille sopivaa mallia, eikä sellaiseen ajatteluun tulisi Ilmakunnaksen mukaan välttämättä pyrkiäkään.

– Kun joka tapauksessa samanaikaisesti pyritään paikallista sopimista edistämään, niin tämä voisi hyvin olla paikallisesti sovittava asia.

Myös ammattiliitoista on noussut toive, että työajan lisäyksestä päätettäisiin paikallisesti työpaikoilla.

Tämä voisi hyvin olla paikallisesti sovittava asia.

Seija Ilmakunnas

Työajan pidentäminen on vaikein kysymys käynnissä olevissa neuvotteluissa kilpailukykysopimuksesta. Sopimuksen mukaan suomalaisten työaikaa pidennetään 24 tunnilla, mutta liitot saavat päättää, miten pidennys toteutetaan.

Monilla aloilla työnantajat haluaisivat toteuttaa pidennyksen kokonaisina työpäivinä, kun taas työntekijät ottaisivat pienen pidennyksen jokaiseen työpäivään. Eri alojen välillä on kuitenkin suuria eroja, koska työaikajärjestelmät vaihtelevat.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen pitää arkipyhien, kuten loppiaisen, muuttamista työpäiviksi parhaana ja helpoiten toteutettavana mallina. Kauhanenkin pitää ongelmallisena alojen ja työaikojen laajaa kirjoa.

– Ei ole yksinkertaista ratkaisua, miten työajan pidentäminen voitaisiin hoitaa tasapuolisesti.

Asiantuntijat arvioivat työajan pidennyksen hyötyjä eri kulmista. Etlan Kauhasen mukaan työajan pidentäminen kannattaa.

– Jos työvoimakustannukset pysyvät ennallaan, niin työtunnin hinta laskee. Se tukee kilpailukykyä.

PT:n Ilmakunnas on varovaisempi, eikä halua rajoittaa pohdintaa laskettavissa oleviin hyötyihin. Erilaisista tuottavuusvaikutuksista tiedetään melko vähän.

– Helatorstain tyyppiset arkivapaat ovat mahdollistaneet hieman pidemmän breikin työelämästä. Se voi olla palautumisen kannalta tärkeää.

Ilmakunnas näkee työajan lisäämisen myös kysymyksenä elämän laadusta. Kun työn tuottavuus on parantunut, ihmiset ovat perinteisesti halunneet käyttää vaurautta mieluummin vapaa-ajan lisäämiseen kuin aineellisen elintason kasvattamiseen.

– Pikkuisen tällaista kellon kääntämistä taaksepäin tässä on, Ilmakunnas kritisoi.

Jos hypoteettisessa yrityksessä olisi noin 300 työntekijää, niin kilpailukykysopimuksen 24 tunnin lisäys vuosityöaikaan vastaisi yhtä henkilötyövuotta. Johtaako työajan lisäys siis irtisanomisiin tai jarrutteluun uusien työntekijöiden palkkaamisessa?

Palkansaajien tutkimuslaitoksessa on arvioitu, että työajan lisäämisellä on työllisyyttä torppaavaa vaikutusta, kun mahdollinen työvoiman tarve voidaan tyydyttää nykyisillä työntekijöillä.

Ilmakunnaksen mukaan työajan lisääminen myös jarruttaa hallituksen tavoitetta työllisten määrän lisäämisestä 110 000 henkilöllä.

Sen sijaan Etlan Kauhanen ei pidä merkittävänä uhkana, että lisätyö pienentäisi työn kysyntää.

– On todennäköisempää, että kun tehdään enemmän työtä, tuotanto kasvaa ja lisätuotannollekin on markkina.