Asiantuntijat kuohuttavasta tietovuotajasta: Taustalla voi olla kunnioituksen hakemista – "Piirtyy kuva nuoremmasta ihmisestä"
Yhdysvaltojen laajan sotilasasiakirjojen vuodon takana on Washington Post -lehden mukaan nuori amerikkalainen aseharrastaja, joka jakoi dokumentteja pienehkössä Discord-ryhmässä ja työskenteli kertomansa mukaan sotilastukikohdassa.
Lehti on haastatellut vain kutsutuille rajoitetun ryhmän jäseniä. Ryhmään kuului lähinnä miehiä ja poikia, joita yhdisti kiinnostus tietokonepeleihin, aseisiin ja sotilasteknologiaan sekä uskonnollisuus. Mukana oli myös ulkomaalaisia.
Viime vuonna OG-nimimerkkiä käyttävä ryhmän jäsen alkoi Postin mukaan lähettää ryhmään sadoittain viestejä, joihin hän vaikutti kirjanneen salaisten asiakirjojen sisältöä. OG kertoi, että hänellä oli pääsy salaisien tietojen säilytyspaikkaan. Myöhemmin hän lähetti myös valokuvia asiakirjoista.
Everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa nostaa artikkelin pohjalta tapauksen vertailukohdaksi Chelsea Manningin.
Irakissa Yhdysvaltain armeijan tiedusteluanalyytikkona palvellut Manning vuoti muun muassa Irakin ja Afganistanin sotia käsitelleitä asiakirjoja Wikileaks-sivustolle.
– Tässä voi olla vähän sellaista samaa, että kaiken tiedon pitää olla vapaata, eikä sitä saa salata, Pihlajamaa arvioi STT:lle.
– Toisaalta tässä piirtyy kuva sellaisesta nuoremmasta ihmisestä, joka toimii eri alustoilla ja jolla on pyrkimys hankkia kunnioitusta siellä ryhmissä sillä, että hän pääsee käsiksi tällaiseen tietoon ja julkaisee sitä.
OG luennoi viesteissään myös maailman tilasta. Hän maalasi erityisesti Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaisista ja tiedusteluyhteisöstä synkkää kuvaa voimina, jotka yrittävät pitää kansalaiset pimennossa.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtisen mukaan vuodon tarkoitusperistä on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään varmaa. Artikkelin pohjalta hän näkee tapauksessa mahdollisia yhteyksiä ääriajatteluun ja salaliittoteorioiden ajatusmaailmaan.
– Vuotajia on monenlaisia, mutta yleensä he haluavat kertoa asioiden oikean laidan ottamatta huomioon, minkälaista haittaa siitä voisi syntyä, Huhtinen kuvailee.
Washington Postin lähde sanoi uskovansa, ettei vuotajan tarkoituksena ollut levittää tietoa ”online-perheensä” ulkopuolelle.
Helmikuussa yksi ryhmän jäsenistä alkoi jakaa asiakirjoja myös muualle, ja ne lähtivät leviämään internetissä.
Postin haastattelemat kaksi ryhmään kuulunutta kertoivat tietävänsä OG:n henkilöllisyyden ja kotiosavaltion, mutta eivät halunneet paljastaa sitä.
Lehti kertoo nähneensä liki 300 kuvattua asiakirjaa, joita ei ole ainakaan toistaiseksi vuodettu laajemmin verkkoon.
Liittovaltion poliisi FBI on aloittanut vuotajan etsinnät. Myös Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagon on aloittanut tutkinnan.
Vuoto on herättänyt jo keskustelua siitä, kuinka laajalla jakelulla salaista tietoa jaetaan.
– Se on ehkä se tämän päivän ongelma, että koko ajan punnitaan sitä, kuinka paljon kannattaa salata ja kuinka paljon tietoa kannattaa jakaa ja kuinka kauan se on relevanttia, Huhtinen sanoo.
– Informaatioaikakausi ja tietoyhteiskunta ei toimi, jos jokin tieto on niin salaista, että sitä ei voi oikein jakaa kellekään.
Pihlajamaa huomauttaa, että vuotaja saattaa myös olla vastaanottajien sijaan lähempänä tiedon tuottamisen ja jakelun alkupäätä.
– Hän voi olla vaikka it-tukihenkilö, joka väistämättä pääsee käsiksi siihen materiaaliin, joka liikkuu verkossa.