Asiantuntija: Nyt puhutaan siitä, että Ukrainan sota voi kestää hyvinkin useita vuosia
Tanskan ja Hollannin aikeet luovuttaa Ukrainalle jo sen pitkään kaipaamia hävittäjiä kertovat siitä, että länsimaat varautuvat pitkittyvään sotaan Ukrainassa. Näin arvioi Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija, sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö STT:lle.
– Nyt puhutaan siitä, että sota voi kestää hyvinkin useita vuosia. Tässä tilanteessa ruvetaan katsomaan tukea pitkäaikaisemmin.
Tanska antaa Ukrainalle yhteensä 19 yhdysvaltalaisvalmisteista F-16-hävittäjää, kertoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen viikonloppuna. Ensimmäiset kuusi toimitetaan Ukrainaan uudenvuoden tienoilla, kahdeksan konetta ensi vuonna ja viisi vuonna 2025.
– Tässä on hyvä erottaa nykyhetki ja tulevaisuus. Jos puhutaan tästä vuodesta, niin tehdyllä hävittäjäpäätöksellä ei ole suurempaa merkitystä. Se johtuu siitä, että hävittäjiä annetaan tiputellen, Käihkö sanoo.
Pitkällä aikavälillä hävittäjäpäätös on kuitenkin tärkeä.
– Käytännön vaikutukset nähdään ehkä vuoden päästä. Varaudutaan siihen, että ensi vuonna voisi käynnistyä uusi vastahyökkäys, jossa Ukraina voisi menestyä nyt käynnissä olevaa hyökkäystä paremmin.
Päätöksen ajankohdan taustalla kummitteleekin nyt käynnissä oleva vastahyökkäys, johon ladattiin mahdollisesti liian suuria odotuksia. Moni odotti sen lopettavan sodan, mutta näin ei ole käynyt.
– Vastahyökkäys ei varmaan ole kenenkään mielestä saavuttanut odotuksia. Odotukset olivat ehkä liian suuria alun alkaenkin, mutta kyllähän nämä saavutukset ovat aika pieniä, jos laskee, että Ukraina on reilut kaksi promillea saanut vapautettua Venäjän valtaamista alueista, Käihkö sanoo.
Käihkö pitääkin hävittäjäpäätöstä välttämättömänä. Ukrainan ilmavoimat ovat kuluneet sodassa, ja vaarana voisi jopa olla, että tulevaisuudessa sillä ei olisi enää hävittäjiä.
– On ollut oikeastaan ajan kysymys, milloin Ukrainalle halutaan antaa hävittäjiä. Tämä on ollut aivan välttämätön päätös jo senkin kannalta, että Ukrainalla on tulevaisuudessakin käytössään ilma-ase.
Hävittäjien osalta on vielä monia avoimia kysymyksiä. Niitä ovat muun muassa se, miten hävittäjiä huolletaan ja pilotteja koulutetaan.
– Tarvitaan lukuisia ihmisiä, jotka pitävät huolta näistä laitteista. Kysymys on, miten nopeasti tällaista henkilökuntaa saadaan koulutettua.
Yksi vaihtoehto on, että huollot tehdään Ukrainan ulkopuolella. Se ei kuitenkaan ole erityisen optimi tilanne. Toinen optio on, että länsimaista lähetetään yksityisiä huoltofirmoja – todennäköisesti yhdysvaltalaisia – tekemään huoltoja.
– Mutta siinä on kysymys se, kuka Ukrainaan haluaa lähteä tällä hetkellä. Halutaanko asiassa ottaa poliittinen riski? Lisäksi on kustannuskysymys, kuka tämän laskun maksaa. Todennäköistä on, että vaikka Ukraina maksaisi, rahat tulevat muualta, Käihkö arvioi.
Tanskan lisäksi Hollannin odotetaan luovuttavan Ukrainalle hävittäjiä. Hollannin pääministeri Mark Rutten mukaan Hollannin ilmavoimilla on 42 F-16-hävittäjää. Ukrainalle annettavien hävittäjien lukumäärästä päätetään kuitenkin sen jälkeen, kun asiasta on myös keskusteltu liittolaisten kanssa, Rutte sanoi.
Käihkö uskoo, että Tanskan ja Hollannin päätös avaa myös muille länsimaille mahdollisuuden tarjota hävittäjiä. Siksi päätös on hänen mukaansa poliittisesti todella tärkeä.
– Tässä on taas uusi asejärjestelmä, josta on sanottu, että Ukraina ei tule tätä saamaan. Tämä alleviivaa, että Ukraina kysyy jotain kolme kertaa ja saa lopulta kyllän vastaukseksi.
Samalla päätös osoittaa, että liittolaisilla on halu tukea Ukrainaa pitkällä aikavälillä, kun sota pitkittyy. Käihkön mukaan esimerkiksi Ruotsissa keskustelu on muuttunut puoltavammaksi sen suhteen, että ruotsalaisia Gripen-hävittäjiä voitaisiin luovuttaa Ukrainalle.
Käihkön mukaan voi toki kysyä, olisiko sodan pitkittymiseen voinut varautua aiemmin.
– Vastaus on kyllä, mutta poliittinen päätöksenteko on hidasta. Jos katsoo EU:ta, tuntuu, että päätöksiä on tehty puoli vuotta myöhässä.
– Kuten olemme nähneet sodan kuluessa, vaikeinta on ottaa se ensimmäinen askel. Näin kävi esimerkiksi panssarivaunujen suhteen.
Käihkön mukana päätös alleviivaa, ettei tähän mennessä annettu apu ole ollut riittävää, vaan Ukrainalle on pakko antaa lisää panoksia.
– Muutenhan riskinä on se, että Venäjä onnistuu jäädyttämänä rintaman, ja sen jälkeen sota jatkuu pitkään, mutta muutoksia ei tapahdu. Ukrainallehan se on aivan kauhea tilanne, jos Venäjä miehittää viidesosaa maasta ja sota jatkuu.