Asiantuntija: Ammattikoulutusta on vaikea puristaa maakunnan kainaloon
Ammatillisen koulutuksen siirtämisestä maakuntahallintojen hoidettavaksi on väläytelty usealta taholta viime aikoina, kun pitkään odotettu sote-ratkaisu saatiin aikaan.
– Jos ammatillinen koulutus olisi yksinkertainen juttu, siitä olisi myös helpompi tehdä päätöksiä, ammatillisen koulutuksen asiantuntija Riikka Reina sanoo.
Hän työskentelee Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksessä ja vaikuttaa työkseen ammatillisen koulutuksen järjestäjien puolesta.
– Yleensä ottaen keskustelussa ammatillista koulutusta on yksinkertaistettu liikaa. Faktoina on esitetty muun muassa sellaisia asioita, että kuntayhtymät hoitavat ammatillisen koulutuksen kokonaan ja että kaikki opiskelijat olisivat peruskoulunsa päättäneitä nuoria.
Reina muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen järjestäjistä kolme neljäsosaa on yksityisiä tahoja, kuten yhdistyksiä, osakeyhtiöitä ja säätiöitä.
– Monipuolinen järjestäjäverkko parhaiten mahdollistaa laadukkaan toiminnan eikä toiminnan ajaminen yhteen muottiin ole kansantaloudellisestikaan järkevää.
– Yksityisten rooli esimerkiksi ammatillisessa aikuiskoulutuksessa on merkittävä. Ja aikuiskoulutus taas on työvoimapoliittisestikin erittäin tärkeää.
Reina uskoo, että jos ammatillinen koulutus siirrettäisiin vuonna 2019 aloittaville maakuntahallinnoille, myös koulutuksen saavutettavuus huononisi nykyisestä.
– Tätä nykyä nuorelle löytyy yleensä ottaen helpommin lukio lähempää kuin ammattikoulu. Itsehallintoalueiden rajat eivät tuo vapaata hakeutumisoikeutta hyödyntävälle opiskelijalle mitään lisäetua verrattuna nykyiseen.
Maakunnilla voisi olla myös houkutus luopua vähemmän suosituista ja koulutusmielessä kalliiden alojen kuten metalli- ja luonnonvara-alan opetuksesta.
Lukio löytyy nuorelle yleensä lähempää kuin ammattikoulu.
Riikka Reina
Ammatillisen opetuksen rahoitusta leikattiin kaudella 2014–2017 viidennes. Suurin, 190 miljoonan leikkaus toteutetaan vuonna 2017.
Uusi ammatillista opetusta koskeva laki tulee voimaan vuoden 2018 alusta.
– Eli säästöt pitäisi tehdä vanhoilla laeilla. Eräs rehtori totesi osuvasti, että tässä pitää korjata käynnissä olevaa moottoria. Toivomme tietysti hallituksella huojennuksia tähän asiaan.
Koulutuksen järjestäjillä on iso vastuu leikata järkevästi.
– Luotan siihen, että he tiedostavat vastuunsa. Vaikka alueilta löytyykin viisautta koulutusasioissa, on hyvä että koulutuksella on ohjausmekanismi keskushallinnossa. Yhdessä koordinointi on tärkeää, etteivät kaikki tee samanlaisia linjauksia.
Esimerkiksi Etelä-Savossa kaikki järjestäjät ovat päättäneet luopua metallialan koulutuksesta.
AMK-puolella taas hammasteknikkokoulutuksesta luopui sen ainoa järjestäjä. Koulutuksen uudestaan käynnistämiseen toisella puolella Suomea tarvittiin ministeriön ohjausta.
Joka tapauksessa ammatillisen opetuksen oppilaitosverkosto tulee harvenemaan lähivuosina. Reina haluaisi luonnollisesti pitää saavutettavuudesta kiinni.
– Asuntoloihin täytyisi panostaa, sillä ne ovat hyvä paikka nuorelle aloittaa itsenäistyminen. Aikuiskoulutuksessa taas etäopiskelua voi lisätä nykyisestä huomattavasti.
Hän uskoo, että yritysten ja ammatillista koulutusta järjestävien tahojen vuoropuhelua lisäämällä saadaan koulutus osumaan maaliin entistä paremmin.
– Ammatillinen koulutus on eniten kiinni työmarkkinoista. Lisäksi koulutuksia pitäisi voida yhdistää helpommin. Esimerkiksi tulevaisuudessa on tarvetta lähihoitajille, jotka osaavat robotiikkaa, Reina sanoo.
Hän kiittelee hallitusohjelmaa siitä, että jatko-opiskelu ammattikoulupohjalta on edelleen mahdollista vaikka tohtoriksi saakka.
– Se on hieno juttu, ettei opiskeluun tule jatkossakaan pussinperiä. Tällä maalla ei olisi sellaiseen varaa.
Ammatilliset erityisoppilaitokset kantavat isoa vastuuta siitä, että kaikille löytyy paikka työelämässä.
– Valtio luopui erityisoppilaitoksista vasta 2009 ja toiminnasta vastaavat nyt kuntien tai yksityisten omistamat korkean osaamisen oppilaitokset. Siirto maakunnille olisi paluuta tässä ratkaisussa.
Ammatillinen koulutus on paljon piilossa julkisesta keskustelusta, vaikka tällä hetkellä sen parissa opiskelee 300 000 suomalaista.
– Työnantajat, ammattiyhdistysliike ja edunvalvontajärjestöt ovat kuitenkin erittäin kiinnostuneita siitä, miten ammatillinen koulutus organisoidaan jatkossa, Reina sanoo.