Apteekkialan kivijalka tutisee – Hyssälä ei usko, että sääntelyn vapauttaminen veisi palveluita maaseudun mummoilta

Reportaasi

Olen aivan täpinöissäni! Apteekkiala on murroksessa – eikä yhtään liian aikaisin, lääkejakelun uudistamista selvittänyt entinen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä intoilee.

Jo viime kesäkuussa Hyssälän vetämä työryhmä tylytti raportissaan nykyistä apteekkijärjestelmää joustamattomaksi ja kalliiksi.

Samalla entinen Kelan pääjohtaja tuli panneeksi vuosikymmeniä seisseen veden liikkeelle: eduskuntavaalien lähestyessä apteekkien sijainnin sääntely, apteekkilupien tarveharkinta sekä alaa leimaava kilpailun puute ovat joutuneet suurennuslasin alle.

Apteekkien määrän lisäämiseen tähtäävää uutta lääkelakia Hyssälä pitää lähinnä kosmeettisena näpertelynä verrattuna lääkejakelun uudistustarpeeseen.

Hän katsoo, että erinäisissä työryhmissä apteekkiala on onnistunut torppaamaan uudistukset jo pitkään.

– Lähes jokaisessa budjettiriihessä hallitukset ovat esittäneet säästöjä lääkkeiden Kela-korvauksiin, ihan kuin sairausvakuutuksesta leikkaaminen olisi jokin uudistus! Perusteelliset selvitykset ja syvällinen pohdinta ovat loistaneet poissaolollaan.

Hyssälästä on päivänselvää, että lääkejakelun uudistaminen nostetaan pöydälle seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

– Sääntelylinnakkeemme ovat murentumassa. Taksilupia, kauppojen aukioloa ja alkoholilakia on vapautettu. Myös apteekkialan uudistamisesta kuluttaja ja yhteiskunta hyötyisivät.

Suurimmat puolueet suhtautuvat myönteisesti lääkejakelun kehittämiseen, painotuseroistaan huolimatta.

Kokoomus haluaa puoluekokouspäätöksensä mukaisesti itsehoitolääkkeet ruokakauppojen hyllyille, ja vihreiden markkinaliberaalit ovat kansanedustaja Antero Vartian johdolla peränneet apteekkien määrän sääntelystä luopumista.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati Suomi-Areenassa lääkejakeluun ”terveen kilpailun merkkejä”.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan pääministeripuolueen apteekkikanta hioutuu eduskuntavaaliohjelman työstämisen yhteydessä.

Liisa Hyssälästä apteekkiala tarvitsee rutkasti hintakilpailua ja asiakaslähteisyyttä. (Kuva: Jaakko Martikainen)

Sitran neuvonantajana toimiva Hyssälä rohkaisee apteekkialaa irrottamaan otteensa tiukasti korvamerkityistä kivijalkaliikkeistään.

Lääkejakelun nykytilaa hän pitää monopolistisena ja kartellimaisena.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea rajoittaakin tiukasti apteekkien määrää ja sijaintia.

– Fimealta odottaisin enemmän uudistusmieltä. Sen pitäisi kehittää eturintamassa Suomeen moderneinta mahdollista lääkehuoltoa – ei ottaa jarruttajan roolia.

Reseptiksi apteekkialan kankeuteen Hyssälä määräisi hintakilpailua ja rutkasti asiakaslähtöisyyttä.

Nykyisin apteekkilupia voidaan myöntää vain proviisorille, joka saa perustaa enintään kolme sivuapteekkia.

Lisäksi lääkkeiden hinnat ovat kaikkialla samat ja alennukset ovat kiellettyjä.

Monesti uusien apteekkien syntymistä jarruttavat alueella jo valmiiksi toimivat apteekkarit.

Markkinajohtaja Yliopiston Apteekki suhtautuu avoimin mielin alan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun, apteekkari Mirka Korhonen korostaa.

Hän pitää asiakkaiden etuna sitä, että Fimea saa aiempaa laajemmat mahdollisuudet perustaa apteekkeja sinne, missä niitä tarvitaan.

Hallituksen uusi lääkelaki ei silti salli yhteiskunnalliseksi yritykseksi luokitellun Yliopiston Apteekin perustaa uusia toimipisteitä nykyisten 17 apteekkinsa lisäksi.

– Jos meille sallittaisiin oikeus perustaa lisää apteekkeja, varmaan tekisimme niin, Korhonen myöntää.

Nykymalli on auttamattoman kankea, sillä jopa noin 65 prosentista uusien apteekkien perustamispäätöksistä valitetaan.

Esimerkiksi Jorvin sairaalaan on kaavailtu apteekkia jo syksystä 2016 lähtien, mutta espoolaisapteekkarien välinen reviiririita voi lykätä toimipisteen avaamista pahimmillaan vielä vuosia.

Väestöltään maan toiseksi suurimmassa kaupungissa on jo muutenkin jouduttu pitkään pärjäämään vain kymmenellä apteekilla.

Koska Yliopiston Apteekki ei voi perustaa uusia toimipisteitä eikä kilpailla lääkkeiden hinnoilla, se panostaa verkkokauppaan, asiakaspalveluun ja tuotevalikoimaan, Korhonen kertoo.

Jopa reseptilääkkeitä toimitetaan kotiovelle kaikkialle Suomessa.

Korhonen ei silti usko, että apteekkiketjun panostukset verkkokauppaan panisivat haja-asutusseutujen apteekkeja ahtaalle.

– Asiakkaan pitää voida itse valita apteekkinsa. Uskomme vahvasti, että verkkokaupalle ja kivijalkaliikkeille on tarvetta.

Lääkkeet kuuluvat apteekkiin, apteekkari Mirka Korhonen painottaa. (Kuva: Jaakko Martikainen)

Korhonen karsisi lääkejakelun sääntelyä valikoiden.

– Lääkkeet kuuluvat apteekkiin, hän kuittaa Päivittäistavarakauppa ry:n suuntaan, joka hamuaa itsehoitolääkkeitä ruokakauppojen hyllyille.

Korhosesta asiakkaan on aina saatava farmaseuttista neuvontaa, sillä lääkkeiden väärinkäytön riski on todellinen.

– Asiakas voi valita väärän tuotteen, käyttää sitä väärin tai yhdistellä lääkkeitä haitallisesti, apteekkari listaa kaupan vapauttamisen vaaroja.

Yksi Fimean keskeisimmistä tehtävistä on turvata lääkejakelu koko maassa.

Apteekkialan edustajat ovatkin perinteisesti pitäneet kynsin hampain kiinni tästä apteekkilupien sijainninohjauksesta.

Alueen väestömäärä, jo perustetut apteekit ja muiden terveyspalvelujen sijoittuminen ratkaisevat uuden apteekin kohtalon.

Yrittämisen riskit ovat apteekkialalla merkittävästi muuta yritystoimintaa vähäisemmät, sillä tiukka sääntely estää aidon kilpailun.

Apteekkariliiton jäsenillään teettämän tuoreen kyselyn perusteella lääkejakelu keskittyisi suuriin kaupunkeihin, jos sijainninohjauksesta luovuttaisiin.

Apteekkareista jopa 42 prosenttia ja proviisoreista 78 prosenttia perustaisi uuden toimipisteen, jos se vain olisi mahdollista.

Kannattaville markkinapaikoille syntyisi vähintään 45 uutta apteekkia, mutta samalla 27 syrjäisempää apteekkia saattaisi panna lapun luukulle.

Sääntelyn vapauttaminen olisi uhka, sillä silloin pienen apteekin pitäminen ei olisi enää yhtä houkuttelevaa, myrskyläläinen apteekkari Rita Heinonen vahvistaa.

Hän myöntää, että paremmat markkinapaikat vetäisivät puoleensa, jos sijainninohjauksesta luovuttaisiin.

Myös itsehoitolääkkeiden vapauttaminen viereisen ruokakaupan hyllylle olisi Myrskylän apteekille kova isku.

– Maaseudun apteekit elävät nimenomaan lääkemyynnistä, mutta kaupunkien markettiapteekit saavat lisätuloja esimerkiksi kosmetiikan myynnistä, Heinonen vertaa.

Kuten hajaseuduilla yleensä, ei Heinosenkaan apteekilla ole nykysääntelyn vuoksi juuri kasvumahdollisuuksia.

Kahdentuhannen asukkaan Myrskylässä riittää juuri ja juuri väkeä kannattavan apteekkitoiminnan pyörittämiseen.

Kirkonkylälle ilmestyy vain harvoin ulkopaikkakuntalaisia lääkeostoksille.

Moni maaseudulla yrittävä apteekkari oli haluton arvioimaan alan tulevaisuuden näkymiä tätä reportaasia varten.

Heinonen ei halua arvailla syitä kollegojensa vaitonaisuuteen, mutta näkee horisontissa sekä uhkia että mahdollisuuksia.

Vaalikamppailun tuoksinnassa kuultaneen kärkkäitä vaatimuksia sääntelyn purkamiseksi, mutta samalla sote-uudistus voi olla apteekeille suuri mahdollisuus.

– Apteekkien soisi olevan kiinteämpi osa terveydenhuoltoa. Meitä voisi hyödyntää esimerkiksi lääkehoitojen arvioinneissa ja tarkistuksissa, Heinonen pohtii.

Hyssälä ei allekirjoita väitettä, jonka mukaan sääntelyn vapauttaminen olisi kuolinisku hajaseutujen apteekeille.

– Apteekkien kaikkoamien on vain uhkakuva, jota pyöritetään uudestaan ja uudestaan.

Sote-uudistuksen myötä syntyvät maakunnat voisivat hänen mukaansa taata kansalaisten yhdenvertaisen lääkehuollon. Jos haja-alueelle ei löytyisi toimijoita markkinaehtoisesti, maakunta etsisi sopivan palvelutuottajan. Muitakin tapoja turvata lääkehuolto toki on.

– Jotenkin minusta tuntuu siltä, että kannattavaa liiketoimintaa voidaan harjoittaa eri tavoin siellä, missä on maksavia asiakkaita, Hyssälä kuitenkin lisää.

Liikkuva apteekki, apteekkilähetti, lääkekaapit, noutoautomaatit, uudenlaiset palvelupisteet – lääkejakelua pyritään nyt ja tulevaisuudessa sujuvoittamaan eri keinoilla.

Apteekkarit ovat huomanneet, etteivät kivijalkaliikkeiden aukiolot vastaa nykykuluttajan aikatauluja, sillä 80 prosenttia Suomen reilusta 800 apteekista on suljettu sunnuntaisin.

Arkena töistä voi olla vaikea ehtiä apteekkiin, sillä reilu kolmannes liikkeistä sulkee ovensa jo viideltä.

Hyssälä olisikin valmis päästämään itsehoitolääkkeet kauppojen hyllyille, jotta niiden saatavuus paranisi.

Kelan lääkekorvausmenoihin kohdistuu yhä kovempi nousupaine, kun väestö ikääntyy ja markkinoille lanseerataan kalliimpia lääkkeitä.

Hyssälän mukaan lääkesäästöjen tie on kuljettu pitkälti loppuun – nyt tarvitaan tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä rakenteellisia uudistuksia.

Asiakkaan ja yhteiskunnan etu pitää asettaa ykkösprioriteetiksi.

Hyssälästä apteekkilupia voisi myöntää proviisorien lisäksi myös muille apteekkiyrittäjäksi haluaville.

– Sääntelyn painopiste pitää siirtää omistamisesta palveluiden kehittämiseen. Esimerkiksi terveydenhoidon puolella sairaala voi olla osakeyhtiö, mutta palvelu on silti huippua, Hyssälä vertaa.

Hyssälän mielestä turvallisen, kattavan ja kustannustehokkaan lääkejakelun varmistaminen vaatii alan panemista kiireellisesti uuteen uskoon.

Esimerkiksi Amazonin kaltaiset verkkokaupan jättiläiset tähyilevät kiinnostuneina täkäläisille markkinoille.

Apteekkialan pitääkin herätä ruususen unesta, sillä ulkomaisten verkkokauppojen lääkkeet saattavat olla jo muutaman napinpainalluksen päässä.

– Yhtäkkiä saatamme herätä huomaamaan, että Suomessa vallitsee globaali lääkkeiden verkkokauppa ja todellinen kilpailu. Ihmeellisiä asioita tapahtuu nykyisin yhdessä yössä, Hyssälä ennakoi.

Reportaasi on julkaistu alun perin Suomenmaan viikkolehdessä 21.9.2018.