Ani harva syyrialainen on polttanut sillat Suomessa palatakseen Syyriaan
Lähes kolmesataatuhatta syyrialaista on palannut kotimaahansa sen jälkeen, kun vuosikymmeniä jatkunut al-Assadien dynastian diktatuuri romahti joulukuussa. Suomestakin on käyty katsomassa synnyinseutuja ja tunnustelemassa paluun mahdollisuutta.
Suomi-Syyria ystävyysseuran toiminnanjohtaja Mania Alkhatib palasi itsekin äskettäin Syyriasta, jossa hän ei ollut päässyt käymään 20 vuoteen. Alkhatib näki lapsuudenperheensä, mietti paluun mahdollisuutta sekä puntaroi, kuinka hän voisi auttaa Syyrian jälleenrakentamisessa viemällä sinne hyviä asioita Suomesta.
Palaaminen ei ole yksinkertaista niille, jotka ovat jo kotiutuneet uusiin kotimaihinsa.
– Suomessa asuvat syyrialaiset ovat odottavalla kannalla. He ovat tottuneet siihen, että perusasiat ovat kunnossa, mutta Syyriassa niin ei ole, Alkhatib kertoi STT:lle. Hän antoi haastattelun viikko paluunsa jälkeen helmikuussa.
Suomessa asuu lähes 7 700 Syyrian kansalaista, joista valtaosa pakeni sotaa Bashar al-Assadin hallinnon aikana. Maahanmuuttovirasto päätti jo päivä al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen keskeyttää Suomessa syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittelemisen.
Päätös on voimassa siihen asti, kunnes Syyrian turvallisuudesta sekä humanitaarisesta tilanteesta tiedetään enemmän, Migristä kerrottiin STT:lle.
Migrin prosessinomistajan Roosa Simolan mukaan nyt noin 360 syyrialaista odottaa päätöstä siitä, jatkuuko syyrialaisten turvapaikkahakemusten käsittely Suomessa vai ei.
EU:n turvapaikkaviraston odotetaan päivittävän Syyriaa koskevaa maaohjeistustaan vuoden lopussa, mikä voi vaikuttaa Suomenkin aikatauluihin. Jatkolupien käsittely sen sijaan on jatkunut niillä, joille turvapaikka oli jo myönnetty.
Kotimaahansa palaavia on kehotettu peruuttamaan turvapaikkahakemuksensa Suomessa. Migrin mukaan näin oli tehnyt vain viisi syyrialaista helmikuun lopulle tultaessa.
Syyrialaiset eivät ole empivällä kannalla ainoastaan Suomessa. Maailman eniten, yli kolme miljoonaa syyrialaista pakolaista ottaneesta Turkistakin vain noin 81 000 oli palannut kotimaahansa tammikuun loppuun mennessä, kertoi maan sisäministeri televisiossa.
Alkhatibin havaintojen mukaan Syyriaan palaamista jarruttavat akuutit ongelmat kuten turvattomuus, yleinen sekasorto sekä köyhyys. Myös Suomen ulkoministeriö suosittelee yhä välttämään kaikkea matkustamista Syyriaan ja kuvailee turvallisuustilannetta ”arvaamattomaksi”.
Ihmiset ovat sodan jäljiltä silminnähden uupuneita, Alkhatib kertoi. Silti Syyriassa päällimmäinen ilmapiiri oli toiveikas.
– Tuntui kuin maa olisi täynnä happea. Aktivismi on erittäin intensiivistä. Joka paikassa järjestetään jatkuvasti tapahtumia, keskusteluja ja työpajoja, myös taiteisiin ja arkeologiaan liittyen, hän kertoi.
– Ihmiset eivät enää jaksa sotaa. He haluavat päästä eteenpäin ja haluavat parempaa elämää itselleen ja lapsilleen.
Kuluneella viikolla Damaskoksessa järjestettiin ”kansallisen dialogin kokous”. Siellä keskusteltiin alustavasti maan tulevaisuudesta uuden väliaikaisen presidentin Ahmed al-Sharaan johdolla. Kaikki ryhmät, kuten Koillis-Syyrian kurdihallinnon edustajat, eivät kuitenkaan saaneet osallistua.
Kaikesta epävarmuudesta huolimatta synnyinmaassa käyminen tuntui mahtavalta, Alkhatib kertoo.
Hänen lapsuuden kotikaupunkinsa, pääosin druusivähemmistön asuttama Suwayda sijaitsee lähellä Jordanian rajaa.
– Ylitettyäni Jordanian rajan Syyriaan, ensimmäinen tunne oli tosi intensiivinen, hän kuvaili.

Alkhatibin lapsuudenperhe asui yhä samassa talossa, jossa hän itse oli syntynyt. Vanhat kotikulmat olivat säästyneet sellaisilta massiivisilta tuhoilta, joita kapinallisten hallussa olleet kaupungit olivat kärsineet. Joka puolelle on maalattu Syyrian kansannousun lippuja.
Hänen poissa ollessaan nuoremmat sisaret olivat avioituneet, saaneet lapsia ja lasten syntymäpäiviä oli vietetty suvun kesken. Kaikesta tästä Alkhatib oli nähnyt vain valokuvia, mutta nyt hän sai juhlia uuttavuotta heidän kanssaan aamuun asti. Alkhatibin isä oli tehnyt viinirypäleistä viiniä ja sisaret laittaneet ruokaa.
– Minusta tuntui, että olen siunattu kun sain kokea tämän ja olin niin onnellinen, että voin olla perheeni luona.
Arjessaan perhe kärsii sodan jäljiltä samoista asioista kuin muutkin, Alkhatib sanoi. Valtaosa syyrialaisista kärsii köyhyydestä sodan jäljiltä. Polttoainepula ja sähkökatkokset jatkuvat. Sähköä saadaan pari tuntia kerrallaan. Kouluja ei lämmitetä, vaan lapset puetaan kouluun mahdollisimman lämpimästi.
Ensi kerralla Alkhatib haluaa viedä mukanaan myös kaksi Suomessa syntynyttä ja aikuistunutta lastaan, jotka ovat viimeksi käyneet Syyriassa pikkulapsina.
Aleppo, Idlib, Daraa ja muut kaupungit, joissa kapinalliset nousivat vastustamaan al-Assadia vuonna 2011, ovat kärsineet valtavia tuhoja al-Assadin armeijan ja sitä tukeneen Venäjän pommituksissa. Sodassa sairaaloita oli pommitettu, ja terveydenhuoltojärjestelmä on rikki.
Sodan jäljiltä maassa on arvioitu olevan yhä yli 300 000 räjähtämätöntä miinaa. YK:n mukaan miinat surmasivat yli 110 lasta pelkästään joulukuun aikana.
Poliisilaitos ja armeija ovat vasta perusteilla. Kaikki entiset kapinallisryhmät eivät al-Sharaan vetoomuksista huolimatta ole luovuttaneet aseitaan ja liittyneet uuden puolustusministeriön alaisuuteen.
Jotkut turvautuvat omankädenoikeuteen. Tammikuun lopussa syntyi tulitaistelu, kun maanviljelijät yrittivät itse estää beduiineja tuomasta eläimiään heidän mailleen laiduntamaan. Neljä ihmistä kuoli ja useita haavoittui, Alkhatib kertoi.
Hän ei kuitenkaan anna arvoa kaikille huhuille, joita liikkuu sosiaalisessa mediassa. Niissä sekä joissain medioissa on kerrottu entisten al-Assadin viranomaisten tai ”kätyreiksi” epäiltyjen ihmisten laittomista teloituksista, erityisesti heti hallinnon kaatumisen jälkimainingeissa.
Suwaydassa oli Alkhatibin vierailun aikana päivittäisiä mielenosoituksia kaupungintalon edustalla. Niissä on muun muassa vastustettu erilaisia nimityksiä eri virkoihin.
– Kansannousu jatkuu, kunnes sen periaatteet ja olemassaolon tarkoitus toteutuvat. Nyt katsomme, mitä tapahtuu ja miten, ja kuka tekee mitä. Olemme vasta hyvin alkuvaiheessa, hän sanoi.
Myös kansalaisjärjestötoimintaa yritetään elvyttää, hän kertoi. Järjestöt olivat aiemmin toimineet (al-Assadin vaimon) Asma al-Assadin tiukan valvonnan alla. Niiden kautta hallinnon on uskottu esimerkiksi vakoilleen kansalaisia ja imuroineen järjestöille lähetettyä kansainvälistä tukirahaa, Alkhatib sanoi.
Alkhatib tietää, ettei uusi johtaja Ahmed al-Sharaa herätä kaikissa luottamusta. Aiemmin hän johti terroristijärjestöksi luokiteltua jihadistiryhmää Hayat Tahrir al-Shamia (HTS), joka lakkautettiin tammikuun lopulla virallisesti muiden ryhmien tavoin.
Myös Alkhatibin mielestä al-Sharaa on sanonut haastatteluissaan paljon sellaista, jonka tarkoituksena on miellyttää kuulijaa. Uusi Syyria tarvitsee kaiken mahdollisen kansainvälisen tuen, jotta talous voisi kohentua ja maa nousta jaloilleen.
– Syyria on tuhottu maan tasalle. Kenen tahansa, joka aloittaa hallitsemisen tällaisen katastrofin jälkeen, voi olla vaikea pärjätä. Kansan odotukset ovat korkealla.
Monen syyrialaisen tavoin Alkhatib ei usko, että syyrialaiset antaisivat enää kenenkään alistaa itseään diktatuurin alle.
– Syyriassa on tapahtunut verilöyly, systemaattinen kansanmurha ja monimutkainen sota, ja tällaisen kokemuksen jälkeen Syyrian kansaa ei enää voi johtaa huijaamalla.