Analyysi: Ulkopuolisuus sysää radikalismiin
Äärijärjestö Isisillä on oma lehti. Sen tuoreimman numeron kannessa mustaa lippua kantava taistelija kampeaa ristiä kirkon katolta. ”Särje risti”, ammattitaitoisen näköisesti toimitettu lehti julistaa.
Lehti ylistää pohjoisranskalaisessa pikkukaupungissa heinäkuun lopussa tehtyä iskua, jossa kaksi 19-vuotiasta miestä surmasi katolisen papin kirkon alttarilla.
Hyökkäys seurasi muita kesän veritekoja Euroopassa, kuten Nizzaa ja Saksan Ansbachin ravintolapommia.
Tekijät ovat olleet nuoria miehiä, mutta tausta vaihtelee – osa on syntyjään EU-maiden kansalaisia, osa on saapunut maahan turvapaikanhakijana.
Iskut poikkeavat Brysselin ja Pariisin hyökkäyssolujen huolellisesti suunnitelluista operaatioista.
Isis tarjoaa itsenäisille, mahdollisesti verkon kautta löyhästi ohjatuille tekijöille alustan ja kanavan, jolla ylentää itsensä.
Saksan parlamentissa työskentelevä tuttavani arvioi useiden toisiaan seuranneiden iskujen johtuvan siitä, että jäljittelijöillä on nyt momentum.
Samanlaisia ajatuksia hautoneet ihmiset saavat sysäyksen laajasti uutisoiduista teoista. Ilmiö on samankaltainen kuin Suomessa koulusurmien jälkeen nähdyt piikit koulu-uhkauksissa.
Terrorismin uhkaa Suomessa ei pidä vähätellä tai suurennella.
Suojelupoliisin uhka-arvion mukaan terroriteon riski Suomessa on kahden viime vuoden aikana kohonnut.
Suunnitelmalliset iskut ovat epätodennäköisiä, koska Suomi ei vaikkapa Ranskan tavoin ole kiinnostava kohde äärijärjestöille. Yksittäistä, itsenäisen tekijän tai pienryhmän iskua ei voi poissulkea.
Suurin syy kohonneen uhka-arvion taustalla ovat Syyriaan tai Irakiin vierastaistelijoiksi Suomesta matkustaneet henkilöt.
Heitä on tunnistettu kaikkiaan 70, joista pieni osa tosin on lähtenyt humanitaarisessa tarkoituksessa. Euroopasta konfliktialueille on matkustanut noin 3000 – 4000 ihmistä, pääosin nuoria miehiä.
Palatessaan taistelijat voivat muodostaa solun, joka jatkaa jihadistista liikehdintää. Suojelupoliisin mukaan tällaisia pienryhmiä on jo syntynyt Suomeen.
Suurin vierastaistelijaksi lähtijöiden aalto on takanapäin. Virta on hiipunut Isisin kärsiessä takaiskuja ja illuusioiden karistessa.
Suomessa on käynnissä lainsäädäntöhankkeita, jotka antavat viranomaisille työkaluja hallita uhkia.
Oikeusministeriö sai kesäkuun alussa valmiiksi lakiesityksen, joka tekisi ulkomaille terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisen ja tällaisen matkan rahoittamisen rangaistavaksi.
Lakia on jouduttanut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma, joka velvoittaa jäsenmaita estämään matkustamisen johonkin maahan terroristijärjestön toimintaan osallistumista varten.
Myös suomalaisissa muslimiperheissä on ihmetelty, eikö viranomaisilla ole keinoja pysäyttää esimerkiksi Turkin kautta Syyriaan matkustavaa nuorta.
Tiedustelun vahvistaminen on tasapainottelua turvallisuuden ja perusoikeuksien kanssa.
Käynnissä on myös tiedustelulainsäädännön valmistelu. Siviilitiedustelun esitettyihin keinoihin kuuluvat kohdennettu verkkotiedustelu ja ulkomaantiedustelu.
Tiedustelukyvyn vahvistaminen on tarkkaa tasapainottelua turvallisuuden ja perusoikeuksien kanssa.
Hyvä lainsäädäntö varmistaa riittävän valvonnan ja rajat, ja antaa viranomaisille nyt puuttuvan välineen tehdä työnsä.
Sisäisen turvallisuuden viranomaiset tekevät myös tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä suomalaisten muslimiyhteisöjen kanssa.
Radikalisoituminen ei ole uhka pelkästään laajemmalle yhteiskunnalle vaan erityisesti yhteisöille ja perheille, joiden piiriin se kohdistuu.
Sisäministeriön väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksen mukaan radikalisoituminen tapahtuu Suomessa yleensä uskonnollisen yhteisön ulkopuolella.
Heikko oman uskonnon tuntemus altistaa propagandalle, jota Isis julkaisuissaan suoltaa. Ulkopuolisuuden tunne lisää riskiä omaksua väkivaltainen uskontulkinta.
Tässä valossa on hälyttävää, että terrorismin torjunnan nimissä tehdään myös avauksia, jotka ovat – erästä haastattelemaani virkamiestä lainaten – suoraan vahingollisia.
Puhe islamin kitkemisestä Suomesta tukee Isisin sanomaa eurooppalaisille musliminuorille: lännessä et koskaan ole kotonasi, tule tänne tai iske siellä.
Ulkopuolisuuden tunne lisää riskiä omaksua väkivaltainen uskontulkinta.
Uskonnollisten ryhmien välinen yhteistyö onkin yksi tärkeä osa terrorismin vastaista kamppailua.
Suomessa Kirkon Ulkomaanapu vetää yhdessä sisäministeriön kanssa verkostoa, joka työskentelee radikalisoitumisen ennaltaehkäisemiseksi.
Vuoropuhelu kulkee molempiin suuntiin. Tammikuussa kolmesataa islamilaista uskonoppinutta allekirjoitti Marrakeshissa julistuksen, joka puolustaa vähemmistöjen, kuten kristittyjen, oikeuksia muslimienemmistöissä maissa.
Pohjois-Ranskassa Saint-Etienne-du-Rouvrayn muslimit ja kristityt kieltäytyivät vahvistamasta Isisin kertomusta rinnakkaiselon mahdottomuudesta.
Sen sijaan paikalliset muslimijohtajat kokoontuivat kunnioittamaan surmatun papin muistoa suljetun kirkon eteen.