Analyysi: PAM avasi tietä kilpailukykysopimukselle
Palvelualojen ammattiliiton PAMin päätös osallistua kilpailukykysopimukseen (omaa sukua yhteiskuntasopimus) toi uskoa pian vuoden kestäneen yrityksen onnistumiseen.
Päätös oli PAMille vaikea, sillä asiaa jouduttiin vääntämään yli kuusi tuntia. Eniten hiersi se, kuinka kolmen päivän palkattomat lisätyöt vuodessa istutetaan osa-aikatyötä tekevien kaupan kassojen, huolto- ja ravintolatyöntekijöiden sekä vartijoiden työaikaan.
Pienipalkkaisten työntekijäryhmien pelkona oli, että lisätyö leikkaa entisestään ansioita. Myös työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen aiheuttama lisärasitus kuulosti pahalta.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistui Pamin hallituksen kokouksen alkuun. Se ilmeisesti loivensi ainakin hiukan ammattiliiton epäilyjä hallitusta kohtaan. Pääministeriltä yksittäisen ammattiliiton kokoukseen osallistuminen on hyvin poikkeuksellista.
PAMin hallitus ei ollut tälläkään kerralla yksimielinen, sillä 5 äänesti vastaan ja 11 puolesta. Kaksi viikkoa sitten luvut olivat päinvastaiset.
PAM siirsi samalla sille hankalaksi käyneen sovellusneuvottelujen aloittamisen vastuun Elinkeinoelämän keskusliitolle EK:lle, joka edellytti riittävän suurta osallistujajoukkoa. PAMin jäsenmäärä on 230 000 eli se on Suomen suurin ammattiliitto.
Sopimuksen tiellä on vielä monta karikkoa.
Vaikka PAM lähteekin neuvottelemaan, sopimuksen tiellä on vielä monta karikkoa.
Vasta toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa nähdään, kuinka kilpailukykysopimuksessa sovitut asiat on saatu siirettyä eri liittojen sopimuksiin.
PAMin päätös oli edullinen sille itselleenkin, koska ilman sitä keskustelu ammattiyhdistysliikkeen vallan murentamisesta olisi kiihtynyt. Demokraattisesti valittu eduskunta ja hallitus olisivat tuskin halunneet jäädä yhden liiton panttivangiksi.
Kielteinen päätös olisi tiennyt myös mittavia lisäleikkauksia ja mahdollisesti myös hallitussopimuksessa torjuttuja veronkorotuksia.
Sopimuksen tavoittena on nostaa Suomi velkaantumisen suosta ja luoda 35 000 uutta työpaikkaa.
Päätöksellään PAM voi siten tasoittaa työttömien elantoa, mikä heijastuu lisääntyneenä kulutuskysyntänä myös palvelualan työntekijöille.
PAMin päätös saattoi pelastaa myös vaikeuksiin ajatuneen SAK:n ja STTK:n yhdistymisen uudeksi suurkeskusjärjestöksi. STTK:n liitoissa ei katsottu hyvällä SAK:n liittojen politikointia ja sooloiluja.
Kilpailukykysopimuksen ulkopuolella on yhä kolme SAK:n liittoa eli AKT, Rakennusliitto ja elintarviketyöläisten Sel. Niiden sooloiluhin on kuitenkin jo niin totuttu, että suurempi uutinen olisi, jos liitot olisivat mukana yhteisissä talkoissa.