Analyysi: Miksi vihreä pomo pyörsi puheensa perustulokokeilusta?

Hallitus löi viime viikolla faktat pöytään: Perustulokokeiluun valitaan satunnaisotannalla 2 000 työtöntä. Vuosina 2017 ja 2018 tehtävään kokeiluun osallistuvat saavat kuukaudessa 560 euroa puhtaana käteen, eikä kokeilusta voi kieltäytyä.

Tarkoitus on selvittää, lamauttaako vai kannustaako vastikkeeton perustulo ihmisiä.

Kokeilun yksityiskohdat ovat aiheuttaneet jupinaa. Opposition mielestä nyt kokeillaan väärin.

– Torsohan siitäkin tuli, perustulokokeilusta, vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto harmitteli sosiaalisessa mediassa ja lähetti perään myös tiedotteen.

Alanko-Kahiluodon mielestä hallituksen esitys perustulokokeilusta pettää kaikki siihen asetetut lupaukset.

Viime viikolla julkaistu perustulomalli poikkeaa siitä, mitä Kelan johtama tutkimusryhmä esitti esiselvityksessään maaliskuussa.

Muutokset ovat kuitenkin selitettävissä. Aika, raha ja laki tulivat vastaan. Ainutlaatuisen perustulokokeilun toteuttaminen ei ole niin helppoa kuin opposition puheesta ymmärtää.

– Perustulo herättää näkökulmia ja ristiriitoja. Oli odotettua, että hallituksen esitys nostattaa tunteita, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen pohtii Suomenmaalle.

Vehviläinen kuvaa hallituksen esitystä konkreettisena askeleena kohti perustuloa.

– On tärkeää, että on jotain, josta lähteä liikkeelle.

Esiselvityksessä maalailtiin, että koeryhmä poimittaisiin pienituloisista: työttömistä, itsensä työllistäjistä, mikroyrittäjistä, pätkä- ja silpputyöläisistä. Mukaan ovat pääsemässä kuitenkin vain Kelan työttömyysturvaetuuksia saavat 25–58-vuotiaat.

Kokeilusta ei siten selviä, miten esimerkiksi työssäkäyvät tai opiskelijat reagoisivat perustuloon. Samalla osallistujien määrä on supistunut 10 000 henkilöstä viidennekseen.

Osallistujat arvotaan, jolloin alueellinen ulottuvuus jää uupumaan. Kokeilulla ei saada tietää esimerkiksi sitä, miten perustulo vaikuttaa tietyn alueen työnantajien käyttäytymiseen tai vapaaehtoistyön tekemiseen.

Toisaalta jos jokin ryhmä on pitänyt valita, työttömät on perusteltu joukko. Silloin nähdään, kannustaako tulo- ja byrokratialoukkujen poistaminen ottamaan töitä vastaan.

On tärkeää, että on jotain, josta lähteä liikkeelle.

Anu Vehviläinen

Keskustaministeri myöntää, että kokeilu ei ole kovin laaja, koska rahaa ei ole varattuna enempää. Mitä suurempi otos olisi, sitä kalliimmaksi kokeilu tulisi. Nyt rahaa palaa 20 miljoonaa euroa.

– Toivon, että hallitus voisi vielä myöhemmin arvioida kokeilun jatkoa ja laajentamista. Nyt saamme relevanttia tietoa vain työttömien ryhmästä, Vehviläinen jatkaa.

Kokeilun heikkoutena voi nähdä senkin, ettei sitä voisi laajentaa koskemaan koko väestöä. 560 euron perustulo ei vähene lainkaan tulojen noustessa.

– Mallissa, joka on kokeiluun lopulta päätynyt, verotus säilyy nykyisellään. Se tarkoittaa sitä, että se ei ole missään määrin realistinen perustulomalli, koska jos se otettaisiin käyttöön oikeasti, se tarkoittaisi yli kymmenen miljardin euron alijäämää, Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen laskee Talouselämä-lehdessä (26.8.).

Järkevämpää olisikin ollut kokeilla negatiivisen tuloveron mallia, jossa verotus olisi syönyt pikkuhiljaa edun pois. Malli olisi ilmeisesti törmännyt perustuslakiin, koska kokeiluun osallistuvat olisivat joutuneet muita heikompaan asemaan.

Ongelma olisi voitu kiertää valitsemalla osallistujat vapaaehtoisten joukosta, mikä taas olisi johtanut vääristyneisiin tuloksiin.

Kaikille vastikkeetta maksettu perustulo kuulostaa siis yksinkertaiselta idealta, mutta toteuttaminen on haastavaa.

Tutkimusryhmän johtaja Olli Kangas muistuttaa Kelan blogissa , että perustulon istuttaminen suhteellisen monimutkaiseen sosiaalipoliittiseen ympäristöön on hankalaa.

– Mutkia suoristettiin, jotta kokeilu voisi alkaa suunnitelman mukaisesti, Kangas kirjoittaa.

Esiselvityksessä esimerkiksi pohdittiin, että kokeiluun osallistuville maksettaisiin erisuuruista perustuloa, jotta saataisiin selville erilaisten summien aktivoiva vaikutus. Hallitus hautasi ajatuksen, koska se olisi todennäköisesti kaatunut perustuslakivaliokunnassa.

Vihreät ovat nähneet perustulokokeilussa jopa salaliittoteorian: hallitus haluaa kokeilun epäonnistuvan, jotta vihreille tärkeää uudistusta ei jatkossa ehdotettaisi.

Vehviläisen mielestä ajatus on tuulesta temmattu. Myös keskusta on puhunut perustulosta pitkään.

– Tuskin perustuloa olisi kirjoitettu hallitusohjelmaan, jos asian ei haluttaisi etenevän.

Tukea tulee myös asiantuntijoilta. Ajatushautomo Tänkin toimitusjohtaja Markus Kanerva kuvailee Helsingin Sanomissa (27.8.) perustulokokeilua uraauurtavaksi – sen puutteista huolimatta.

– Suomessa ei ole ymmärretty, kuinka edistyksellisiä tässä maailman silmissä ollaan. Tämä on käsittämättömän kovaa maabrändäystä, hän hehkuttaa.

Puolustajien joukkoon liittyi myös arvostettu sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.

Hiilamo huomauttaa blogissaan , että jo pelkästään perustulon saajien kohderyhmän rajauksessa mainitaan yhteensä 27 eri lakia.

– Ehdotuksen läpikäyminen osoittaa, miten monimutkainen ja moniulotteinen kokeilu ja Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on. Kokeilulakiesityksen aikaansaamista voi pitää huomattavana saavutuksena.

Myös vihreiden Alanko-Kahiluoto perehtyi asiaan vielä uudemman kerran. Hän myönsi Pohjalaisen haastattelussa (30.8.), että hänen antamansa kritiikki perustulokokeilulle oli kohtuutonta.

– Täytyy mennä itseen. Olin tosi pettynyt ja sanoin heti kantani. Kun olen miettinyt muutaman päivän, olen joutunut myöntämään, että kritiikkini oli liian kovaa. Olisi pitänyt heti tajuta, että on hienoa, kun otetaan edes yksi askel.