Analyysi: Liennytys jäi vaalimanipuloinnin varjoon
Helikopterien pörinää, mustien autojen saattueita ja paahtava heinäkuun helle – Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien Donald Trumpin ja Vladimir Putinin Helsingin-huippukokous jää ilman muuta pitkään suomalaisten muistiin.
Maailmanpolitiikkaa kokous sen sijaan tuskin mullisti, vaikka Trump uuden ajan alkua Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteille julistikin – neljän tunnin keskustelujen pohjalta.
Ainakaan huippukokouksen päätteeksi pidetyssä lehdistötilaisuudessa suurvaltajohtajilla ei ollut kuitenkaan esiteltäväksi mitään erityisen konkreettista sisältöä suhteiden lähentämiseksi. Muun muassa ydinaseriisunnan edistämisessä ja Syyrian sisällissodan lopettamisessa halutaan kuitenkin edetä, mikä luettiin sinänsä myönteiseksi signaaliksi.
Toisaalta joissakin spekuloinneissa maalailtua ”uutta Jaltan konferenssia”, jossa Eurooppaa jaeltaisiin kahdenvälisillä diileillä uudelleen etupiireihin, ei myöskään nähty.
Krimin kysymyksen Putin kuittasi toteamalla, että Trump pitää Krimin liittämistä Venäjään laittomana, ja Venäjällä on asiasta toinen näkemys.
Helsinkiin saapunutta amerikkalaismediaa kiinnostikin enemmän Yhdysvalloissa lisää kierroksia saanut jupakka Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin. Asia on nyt erikoissyyttäjä Robert Muellerin pöydällä.
Trump sanoi, ettei hänen kampanjansa tehnyt mitään kiellettyä yhteistyötä, vaan vakuutti voittaneensa Hillary Clintonin rehellisesti ja vertasi tilannetta noitavainoihin.
Putin toisaalta myönsi halunneensa Venäjä-suhteiden normalisoinnista puhuneen Trumpin voittavan vaalit. Hän kiisti kuitenkin Venäjän valtion sekaantuneen koskaan Yhdysvaltojen sisäisiin asioihin, vaalit mukaan lukien.
Putin ehdotti myös, että Venäjän vaalisekaantumista tutkiva Muellerin ryhmä voisi lähettää Venäjälle virallisen oikeusapupyynnön, jotta Venäjä voisi kuulustella sekaantumisesta syytettyjä. Vastavuoroisesti Yhdysvaltojen pitäisi kuitenkin kuulustella amerikkalaisia, joita Venäjä epäilee sekaantumisesta Venäjän asioihin.
Joka tapauksessa asia jää yhä varjostamaan Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteita vielä pitkäksi aikaa. Amerikkalainen media käy asiasta nyt niin kovilla kierroksilla, ettei se Trumpin lahkeesta leukojaan irrota. Jo ensimmäiset reaktiot huippukokousuutisiin Atlantin takaa olivat rajuja ja tyrmistyneitä.
Kokousta isännöinyt presidentti Sauli Niinistö oli hyvin pidättyväinen arvioissaan Trumpin ja Putinin keskusteluista.
Niinistö summasi omassa tiedotustilaisuudessaan tapaamisen pääviestiksi sen, että presidentit ovat valmiita jatkamaan keskustelua vaikeista asioista. Hän oli ottanut tapaamisissaan Trumpin ja Putinin kanssa puheeksi myös Suomelle tärkeät arktiset alueet ja Itämeren sotaharjoittelun.
Vaikka kokouksen poliittinen anti ei häikäissyt, Niinistö sai kuitenkin Suomen presidenteille harvinaisen tilaisuuden isännöidä Yhdysvaltojen ja Venäjän johtajien huippukokousta. Edellisen kerran vastaavan kunnian on saanut presidentti Martti Ahtisaari, kun maiden silloiset presidentit Bill Clinton ja Boris Jeltsin tapasivat Helsingissä 1997.
Putin on Suomessa melko tavallinen kesävieras, mutta Niinistö on ilmeisesti onnistunut solmimaan luontevat välit myös äkkivääräksi ja tuulella käyväksi tiedettyyn amerikkalaiskollegaansa. Siitä häntä on vaikea moittia, olipa Trumpista ja hänen politiikastaan mitä mieltä tahansa.
Suomi-kuvan kannalta Helsingin pikavauhdilla järjestetty huippukokous oli ilmeinen menestys.
Kokous toi muutamaksi päiväksi huippuhelteissä kylpeneeseen Helsinkiin noin 1500 ulkomaalaista toimittajaa, ja amerikkalaiset televisioyhtiöt lähettivät tuntikausia suoraa lähetystä pääkaupungin paraatipaikoilta.
Myöskään kokouksen lehdistökeskuksena toimineessa Finlandia-talossa työskentelleet ulkomaalaiset toimittajat eivät säästelleet ylisanoja kehuessaan keskusta ja kokousjärjestelyjä – vaikka suurin osa heistä ei päässyt näkemään itse vilaustakaan presidenteistä.
Jo pelkkiin lehdistökuluihin meni alustavien arvoiden mukaan miljoona, mutta aika paljon sympatiaa Helsingille ja Suomelle sillä tällä kertaa sai.