Analyysi: Haittaako irtopisteiden kalastelu hallituksen toimintakykyä?
Hallituspuolueiden välit näyttävät viime viikkoina kiristyneen.
Keskustalaiset poliitikot ovat erityisen kimmastuneita kokoomuslaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen toimintaan.
Ensin kummastuttivat ministerin julkisuuteen antamat epäselviksi moititut kannanotot yliopistojen pääomittamisesta.
Paria päivää myöhemmin Grahn-Laasonen vaati hallituskumppaneiden yllätykseksi , että hallituksen tulisi tehdä päätöksiä laajasta perhevapaaremontista jo lähikuukausina.
Keskiviikkona peliin puuttui jo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
Kaikkonen varoitti blogissaan hallituspuolueita sortumasta Kataisen ja Stubbin hallituksien sudenkuoppiin.
– Silloiset hallituspuolueet eivät irtiottojen ja välistävetojen vuoksi pystyneet päätöksiin, Kaikkonen muistutti.
– Keskustelu kuuluu kansanvaltaan, mutta etenkin hallituspuolueissa voimavarat on syytä laittaa yhdessä sovitun hallitusohjelman toteuttamiseen, hän korosti.
Monipuoluehallitukset ovat puolueille vaikeita paikkoja.
Yhtäältä niiden täytyy puolustaa hallitusneuvotteluissa yhdessä sovittua linjaa ja kabinettien kompromisseja.
Toisaalta puolueiden on pidettävä esillä itselleen tärkeitä poliittisia kysymyksiä.
Jos puolueet epäonnistuvat ensin mainitussa, hallitus ei saa vietyä läpi ohjelmaansa.
Jos taas epäonnistuminen tapahtuu viimeksi mainitussa, niitä uhkaa oman identiteetin kadottaminen ja vaalitappio.
Toimittajien on vaikea pysyä kärryillä siitä, mitä tavoitteita puolueet todella ajavat suljettujen ovien takana.
Niistä tietävät vain paikalla olleet poliitikot.
Tässä kuvaan astuu poliittinen pelaaminen, jota eri puolueet ja poliitikot hoitavat omalla tyylillään.
Rumimmillaan kabinettien väännöistä syötetään julkisuuteen jopa virheellistä tietoa.
Jos tärkeää asiaa ei saada edistettyä neuvotteluissa, sille saatetaan antaa vauhtia esimerkiksi vuotamalla tietoa keskeneräisistä asioista medialle.
Toisaalta julkisuudessa saatetaan myös puolustaa linjauksia, jotka eivät lopulta paina puolueelle neuvottelutilanteessa.
Rumimmillaan kabinettien väännöistä syötetään julkisuuteen jopa virheellistä tietoa. Hallituksen huonot päätökset ovat muiden vika – hyvät linjaukset oman puolueen ansiota.
Paine pelaamisen kasvaa vaalien läheisyydessä ja galluppien laskiessa.
Kolmesta hallituspuolueesta erityisesti perussuomalaisten, mutta myös kokoomuksen piirissä on tyytymättömyyttä kannatusmittausten lukemiin.
Perussuomalaisten kannatuksen lasku on viime mittauksissa tasaantunut, mutta romahdus eduskuntavaalien 17,7 prosentista on selvä.
Perussuomalaiset pitävät kiinni hallitusohjelmasta, mutta puolueen on vaikeaa hyväksyä hallitusohjelman ulkopuolelta ehdotettuja uudistuksia, jos ne sattaisivat olla vaikeita puolueen kannattajille.
Kokoomuksen kannatuksen lasku ei ole yhtä jyrkkää, mutta puolue tulee kannatusmittauksissa vasta kolmantena keskustan ja SDP:n jälkeen.
Myöskään kesän puoluejohtajavaihdos Alexander Stubbista Petteri Orpoon ei ole tuonut toivottua nostetta.
Kokoomuksen pahin kilpailija maakunnissa on keskusta, etelän kaupungeissa vihreät.
Puolueen poliitikoilla on painetta näyttää, että kokoomus on keskustaa markkinaliberaalimpi, yrittäjähenkisempi ja modernimpi.
Toisaalta sen pitää pystyä vastaamaan vihreiden suunnalta tulevaan koulutusleikkauskritiikkiin.
Keskustalaisilla puolestaan on muistissa, vuoden 2011 vaaleissa rökäletappiona kostautunut hallitusyhteistyö kokoomuksen kanssa.
Hallitusvastuu rasittaa kansanvaltaisen puolueen kenttää, joka haluaisi saada enemmän tietoa ja päätäntävaltaa valmistelussa oleviin asioihin.
Puolueen ministereihin kohdistuu kova paine maatalouden, pienyrittäjien, aluekehityksen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden asioiden ajamisesta.
Samaan aikaan pääministeripuolue kantaa vastuuta hallituksen koossapysymisestä, mikä ei mahdollista räikeitä irtiottoja.
Olosuhteet ovat otolliset irtiotoille, mutta niin on ollut historiassa aiemminkin. Aika näyttää miten vakavasti hallituspuolueiden rakkaus todella rakoilee.
Sipilän hallitus johtaa Suomea vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Samaan aikaan, kun hallitus yrittää laittaa työllisyyttä nousuun, sen työlistalta löytyy myös muun muassa jättimäinen sote- ja maakuntauudistus
Päätöksiä on vaikea viedä eteenpäin, jos aika menee julkisuuspeliin. Vielä vakavampaa on irtiotoista seuraava luottamuspula.
Hallituksella on vielä yli puolet kaudestaan jäljellä. Vielä ei olisi varaa pistää ranttaliksi.
