"Ammutte itseänne jalkaan" – Oppositiojohtajilta suorat sanat aikuiskoulutustuen kuoppaamisesta
Oppimistulokset ovat Suomessa laskeneet, ja puoluejohtajat esittivät Kuntamarkkinoiden paneelissa näkemyksiään peruskoulun kehittämiseen.
Keskustan Annika Saarikon mukaan koulut tarvitsevat nyt ennen kaikkea rauhaa ja suojaa erilaisilta kehittämishankkeilta.
– Työrauha ja keskittyminen perusasioihin on paras lahja, minkä me päättäjät voimme nyt antaa peruskouluille, hän sanoo.
– Mielestäni yhteiskunnan tärkein asia on se, mitä näille lapsille ja nuorille tapahtuu. Toisaalla lapsia on liian vähän ja historian alhaisin syntyvyys, mutta toisaalla on liikaa lapsia luokassa ja ihmisiä eri kulttuureista. Opettajilla on valtava työ tehtävänä, Saarikko totesi.
Vasemmistoliittoa johtava entinen opetusministeri Li Andersson ei myöskään innostu suurieleisistä ”uudistamishankkeista, ryhmistä ja papereista”.
– Koska sellaisia on kyllä tässä maassa tehty, voin kertoa. Lähes jokaisella vaalikaudella on ollut joku peruskoulun uudistamisryhmä. Sen sijaan oleellista perusopetuksen kannalta on oppimisen tuen järjestelmä, se kaipaa erittäin akuutisti lisäresursseja.
– Heikosti pärjäävien oppilaiden osuus on kasvanut, ja se vetää keskiarvoja alas, kun katsotaan oppimistuloksia.
Anderssonin mukaan on hyvä, että tämä on huomioitu hallitusohjelmassa.
Todella toivon, että joku virkamies jossain avaa aikuiskoulutustuen käyttöä hallituksen ministereille.
Li Andersson
Hallitus on myös aikeissa lakkauttaa aikuiskoulutustuen, mikä on Anderssonin mukaan paha virhearvio.
Andersson huomautti, että aikuiskoulutustuen avulla ihmiset ovat voineet pätevöityä esimerkiksi uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti.
– Te ammutte itseänne jalkaan niin pahasti sekä kasvatusalan että sote-alan työvoimapulaan vastaamiseksi, että todella toivon, että joku virkamies jossain avaa aikuiskoulutustuen käyttöä hallituksen ministereille, jotta te vielä ehditte korjata tämän valtavan virhearvion.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman myös muistuttaa, ettei osaamista saada nousuun ilman osaavia ja työssään viihtyviä opettajia ja ammattilaisia.
– Se on se suurin pullonkaula tulevaisuudessa. Sen takia tämä aikuiskoulutustuen lakkauttaminen on järkyttävä päätös.
Lindtman muistuttaa, että aikuiskoulutustukea hyödyntää 30 000 ihmistä vuosittain, ja moni heistä opiskelee koulutusalalle.
Lindtman sanoo, että työelämään suunnitellut heikennykset vetävät mattoa erityisesti naisvaltaisten alojen alta.
– Kaikkein törkeintä on se, miten opettajia kohdellaan.
– Tuhansilta opettajilta viedään kesän toimeentulo sen vuoksi, että ansiosidonnaisen työssäoloehtoa pidennetään. Lukuvuosi ei riitä, että sen saa umpeen. Hallituksen pitäisi arvostaa enemmän heitä, jotka osaamistason aidosti arvosti nostavat eli opettajia.
Hallituksen puolesta puhunut perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sen sijaan katsoi, että koulutukseen on laitettu vuosikymmenten varrella rahaa jo yli sen, mihin olisi varaa. Hänestä pitäisi pikemminkin miettiä, mitä tehdään väärällä tavalla.
– Onko meillä esimerkiksi tarpeeksi koulutuksen ja yrityselämän yhteistyötä siihen, että opittaisiin se ammattitaito oikeasti vaikka ammattikoulussa, Mäkelä kysyy.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta muistutti, että huonosti voiva lapsi ei opi.
– Emme voi jäädä tarkastelemaan vain sitä koulua ja odottaa, että koulu ratkaisee kaikki ongelmat.
Virta totesi, että ratkaisevassa asemassa ovat hyvinvointialueiden lapsi- ja perhepalvelut.
– Kannan huolta mittavista leikkauksista sote-puolelle.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anna-Maja Henriksson korostaa, että koulutuksesta ei leikata.
– Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen tulee 200 miljoonan euron lisäys, ja se tuntuu kunnissa positiivisena asiana. Tässä on tarkoituksena, että vahvistetaan perusopetusta ja sitä, että jokainen lapsi saa tasa-arvoista koulutusta. Tehdään uudistus oppilaan tuen järjestelmään ja puretaan hallinnollisia taakkoja, Henriksson kertoo.
Annika Saarikon mukaan Suomessa on tarve pitkälle keskustelulle siitä, miten hyvinvointipalveluita pitää kaventaa, jotta rahat saadaan riittämään.
– Se on päättäjille raskas tie.
Saarikko sanoo, että kaikilla päättäjillä on peiliin katsomista Suomen velkaantumisessa ja siinä, että kiristäviä päätöksiä olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.
– Keskusta on luvannut, että voimme hallituksen järkeviä toimia tällä kaudella tukea oppositiosta käsin. Emme kukaan pääse pakoon sitä, että tämä maa vanhenee, korot nousevat, meillä on velkaa pohjalla paljon, työllisyyskehitys on heikkoa ja hallituksen pitää reagoida.
– Ei riitä että hokee, mitä hallitusohjelmassa on todettu. Meidän pitää reagoida talouteen ajassa, entinen valtiovarainministeri Saarikko muistuttaa.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kuitenkin muistutti, että edellisen hallituksen velasta kolmasosa oli muita kuluja kuin koronaan tai Ukrainan sotaan liittyviä.
– Sitä ei oppositio ollut tukemassa.
– Sata tuhatta työllistä, mitkä on kirjattu hallitusohjelmaan, ovat ratkaisevassa asemassa, Essayah sanoo.
Li Andersson patisti hallitusta jälleen laskukoneen äärelle.
– Näistä niin sanotuista työllisyystoimista eli sosiaaliturvaleikkauksista hallitus ei ole tehnyt kokonaisvaikutusarviota, vaan nyt niitä alkaa tulla tipotellen.
– Esimerkiksi asumistuen leikkauksistahan nähdään jo nyt, että työllisyysargumentilta on pudonnut pohja. Asumistuen leikkaukset leikkaavat työssäkäyvien suomalaisten tuloja.