Ääripäät melskaavat, mutta keskustalainen politiikka tulee vielä muotiin, uskoo Ilkka Miettinen
Apilanlehden alla lukee Se kotimainen. Keskustan tänä keväänä käyttämä iskulause viittaa oman maan leipään ja suomalaiseen omistajuuteen, mutta ei vain siihen.
– Keskusta-aatteen taustalla ei ole ulkomaista ismiä kuten muilla puolueilla, vaan keskusta syntyi kotimaisesta ajattelusta, tarpeista ja arvoista, keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen selventää.
Iskulauseessa on kyse myös kodista ja kodinomaisuudesta. Keskusta on muun muassa puolustanut kaksin käsin kotihoidontukea.
– Lähtökohta on, että jos kodeissa voidaan hyvin, koko Suomi voi hyvin. Hyvä elämä lähtee kodeista mukaan lukien yksinasuvien hyvinvointi. Silloin tämä maa onnistuu ja menestyy, Miettinen pohtii.
Samalla Miettinen kuitenkin alleviivaa, että keskusta ei vain käperry Suomen sisäisiin asioihin.
– Olemme osa Eurooppaa ja maailmaa.
Monipaikkainen asuminen on tuttu ilmiö korona-ajassa. Monella on toinen jalka kaupungissa, toinen mökillä. Asetelma on ollut tuttu jo pitkään toisin päin, kun maaseudulta on käyty kaupungissa töissä.
Monipaikka-asujat katsovat asioita uudesta näkökulmasta. Keskustassa on herännyt toiveita, että ilmiö toisi yhä useamman äänestäjän lähemmäs keskustaa, vaikka gallupit eivät tällä hetkellä povaa puolueelle vaalivoittoa.
Keskustan kannatus oli Ylen toukokuun kuntavaalimittauksessa 11,7 prosenttiyksikköä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa keskusta keräsi 17,5 prosentin kannatuksen.
Keskustan poliittinen asiantuntija uskoo kannatuksen olevan vaaleissa gallupeja parempi. Nykyiset kannatuslukuihin ei voi olla tyytyväinen.
– Kriisi on väärä sana, mutta kannatus on alhaalla. Perinteisillä puolueilla on ollut vaikeaa, ja keskustan politiikka on ollut ratkaisukeskeistä.
Miettisen mielestä nykyiset toimintaympäristöt ja sosiaalinen media suosivat kärjekkäitä, nopeita ja lyhyitä vastauksia, joita poliittiset päätökset eivät usein ole.
Perinteinen, ratkaisuhaluinen tapa toimia on vaikeuksissa.
– Uskon, että vielä tällä vuosikymmenellä muotiin tulee uudelleen keskustalainen politiikka. Siinä ei kerrota vain, että asiat ovat huonosti vaan pyritään löytämään konkretiaa. Sitä ei tehdä yhdellä lauseella eivätkä nopeat heitot riitä.
Miettisen mukaan juuri esimerkiksi monipaikkaisuuden tukeminen on pidempiaikaista työtä, joilla vahvistetaan ihmisen omaa tapaa elää ja edistetään arjen hyvinvointia.
Poliittisten suhdanteiden vaihtelut ovat nykyisin isompia kuin viime vuosituhannen puolella.
– Ihmiset eivät enää kiinnity luokkakantaiseen äänestämiseen kuten agraari- ja teollisuusyhteiskunnassa. Nyt puhutaan enemmän identiteettikysymyksistä, jolloin yksittäiset asiakysymykset tai henkilöt saattavat ratkaista, kun tehdään äänestyspäätöksiä, Miettinen aprikoi.
Aikaisemmin olennaista oli oma elinpiiri, asuinympäristö ja ennen kaikkea kodin perintö. Nyt päätetään entistä itsenäisemmin.
Tavallisten ihmisten puolue, keskusta mainostaa itseään. Kuulostaa hitusen hajuttomalta ja mauttomalta.
– Keskustaa tarvitaan siihen, että kaikilla olisi hyvän elämän edellytykset riippumatta asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta.
Kyse on tasa-arvosta. Keskusta esimerkiksi haluaa, että jokaisessa maakunnassa säilyy korkeakoulu.
– Tämä on sillanrakentajapuolue, joka pyrkii vahvistamaan luottamusyhteiskunnan perustaa. Yhtä aikaa maltillinen ja uudistaja, sillä keskusta on ollut Suomen helpoissa ja vaikeissa ratkaisuissa yksi kantava voima.
Sellaisia ovat Miettisen mukaan itsenäistymisen aika, vuoden 1918 jälkeisen sovun rakentaminen, peruskoulu-uudistus ja EU-jäsenyys.
Tavallisuutta kuvaavampi brändi voisikin olla maltti, sillä vastakkainasettelu ja ääret eivät ylety keskustaan. Se haluaa taistella ääriajattelua vastaan.
– Maltillisuus on haastava tapa toimia, eikä puolueessa ole osattu tuoda sitä esille tässä ajassa. Keskustassa ei lähdetä siitä, että kaikki olisivat samaa mieltä, mutta suurista linjoista ollaan ja suunnasta, miten yhteiskuntaa pitää kehittää.
Keskustaa tarvitaan siihen, että kaikilla olisi hyvän elämän edellytykset.
Yksi kipupiste on ollut keskustan suhde vihreyteen.
– Keskustan ongelma on, että ei ole saatu realistisen vihreyden näkymää esille, puolueen poliittinen asiantuntija sanoo.
Syykin vaikuttaa ilmeiseltä. Miettinen arvelee, että ympäristöajattelussa suurin osa suomalaisista asettaa itsensä aika likelle puolueen linjaa. Luontosuhde on melko ihmiskeskeinen.
– Kun puhutaan luonnonsuojelun näkökulmassa, ei pärjätä siinä keskustelussa, koska keskustalainen ajattelu lähtee luonnon kestävästä hyödyntämisestä.
Keskustalainen ajattelu lähtee siitä, että luontoa pitää varjella, mutta sitä saa myös viljellä.
– Ihmisen elämä perustuu sille, että luontoa voi käyttää kestävästi, ei voi pelkästään suojella. Keskustan ympäristöajattelun perusta on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja kiertotalous, Miettinen avaa.
Keskusta haluaa satsata metsäteollisuuteen ja sen mahdollisuuksiin ja näkee uusia elinkeinoja muovia korvaavista ja kokonaan uusista tuotteista kuten tekstiilikuiduista. Puurakentamista puolue on ajanut pitkään.
Miettinen puhuu kestävästä metsänhoidosta.
– Puolueessa luotetaan yksittäiseen metsänomistajaan, joka pystyy tekemään oman metsän hoidon kannalta ratkaisuja, jotka tukevat ilmasto- ja ympäristötavoitteita.
Sellainenkin tulkinta on ollut julkisuudessa, että keskusta elää ristiriidoista. Tarjoaako keskusta muita puolueita enemmän draamaa?
– Keskusta on erilaisten ihmisten puolue. Liikkeessä on ollut aina vahvoja persoonia. Keskusta on kansanliike, jossa sattuu ja tapahtuu, Miettinen pohtii.
Jos keskustelu lakkaa, liike lakkaa. Puolueessa keskustellaan ja asiat puhutaan Miettisen mukaan suoraan.
– Kun puolue pystyy käymään keskustelunsa rakentavasti, se on yksi menestyksen edellytys. Keskustelu voi olla kovaa, mutta sen pitää olla rakentavaa.
Journalisti-lehti analysoi tammikuussa, miten tunnetut politiikan toimittajat kirjoittavat eri puolueista.
Artikkelin mukaan keskusta on journalistisen työn kannalta kiinnostava puolue, koska siitä riittää kirjoitettavaa. Puolueessa on aina toisiaan vastaan sotivia kuppikuntia, jotka mielellään kertovat toisistaan.
Miettisen mielestä olisi reilumpaa lukijoita ja puoluetta kohtaan, jos kritiikin tai kommentit tekisi omalla nimellään. Hän ei kiellä, etteikö vuotajia olisi.
– Ei se mikään puoluestrategia ole, että nimettömänä vuodetaan. On yksityisyritteliäisyyttä, jos joku näin tekee.
Kepu pettää aina. Lentävän lauseen tuntevat kaikki. Alkuperäistä sanojaa ei tarkalleen tiedetä, mutta lausujaksi arvellaan sosiaalidemokraattien Aimo Kairamoa.
Keskustan puoluetoimistolla sitä pidetään väljähtyneenä vitsinä, joka otetaan käyttöön, kun muita argumentteja ei löydy.
– Keskusta on ollut tekemässä monia vaikeita päätöksiä, Miettinen sanoo.
90-luvun alun lamavuosien talouspäätökset, EU-jäsenyys ja Sipilän hallituksen talouskuri. Ne vaativat selkärankaa. Maltillinen puolue keskellä joutuu tekemään kompromisseja.