20 vuotta sitten maapallo muutti muotoaan ja jäi värähtelemään – Asiantuntijan mukaan suurin tsunamiriski on nyt muualla kuin Thaimaan rannoilla
Historiallisen tuhoisa 20 vuoden takainen Kaakkois-Aasian tsunami oli suomalaisillekin pahin rauhanajan onnettomuus. Suomalaisia kuoli 179, valtavan vesimassan tappaessa kaikkiaan yli 230 000 ihmistä.
Suomalaisista 170 sai surmansa Thaimaan Khao Lakissa, kahdeksan Phuketissa ja yksi Sri Lankassa.
Vuoden 2004 tapaninpäivän tsunamin pahimmat tuhot kärsittiin kuitenkin Indonesiassa, jossa kuoli noin 170 000 ihmistä.
Kuinka usein vastaavaa voi tapahtua tulevaisuudessa? Pitääkö suomalaisten suosimaan Thaimaahan matkustavan pohtia tsunamin mahdollisuutta?
Helsingin yliopiston seismologian instituutin johtaja, geofyysikko Suvi Heinonen pitää uutta Kaakkois-Aasian tsunamia hyvin epätodennäköisenä lähitulevaisuudessa. Hän kertoo, että suurten maanjäristysten toistuvuusjakso on yleensä pitkä, noin 100 vuotta.
– Todennäköisyys sille, että iso maanjäristys tapahtuisi pian uudestaan samalla paikalla on pieni, koska kallioperän jännite on jo päässyt purkautumaan, Heinonen sanoo.
San Franciscossa esimerkiksi järisi isosti vuonna 1906, ja koko Kaliforniassa pelätään yhä seuraavaa megaluokan järistystä.
– Kaakkois-Aasia ei ole periaatteessa sen vaarallisempi maanjäristysten kannalta kuin muukaan Tyynen valtameren ympäristö. Tsunami on mahdollinen millä tahansa maanjäristysherkällä merialueella, ja esimerkiksi USA:n länsirannikolla riski on korkea, Heinonen kertoo.
Kaakkois-Aasian tsunamin aiheutti maanjäristyksen seurauksena syntynyt yli tuhannen kilometrin pituinen repeämä valtameren pohjassa, alueella jossa Intian tektoninen laatta työntyy Burman laatan alle.
– Koko maapallo jäi värähtelemään pitkäksi aikaa. Tsunami muutti jopa maapallon muotoa, kun valtameren pinta nousi. Puhutaan niin valtavista asioista, että sitä on vaikea hahmottaa.
Maanjäristyksiä ei voi estää, eikä siten myöskään tsunameja.
Varoitusjärjestelmiä on kuitenkin rakennettu toden teolla myös Intian valtamerelle tsunamituhon jälkeen. Varoitussireenit varoittavat ihmisiä ja vaarasta tiedotetaan joukkoviestimien kautta.
Myös 20 vuotta sitten maanjäristys havaittiin, mutta varoitusjärjestelmien puuttuminen koitui tuhansien ihmisten kohtaloksi.
Tsunamiaallot etenevät merkittävästi hitaammin kuin maanjäristyksen aiheuttamat, kallioperässä etenevät seismiset aallot. Seismiset aallot saapuvat rekisteröintiasemille jopa kymmeniä minuutteja aiemmin kuin tsunamiaalto iskee rantaan.
– Tämä antaa ihmisille mahdollisuuden reagoida ja hakeutua korkeille paikoille turvaan tsunamilta, Heinonen sanoo.
Suomessa Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopiston Seismologian instituutti sekä Suomen ympäristökeskus tuottavat viranomaisille ajantasaista tilannekuvaa maailmalla tapahtuvista maanjäristyksistä LUOVA-järjestelmän kautta.
Suomessakin tsunamivaarasta tiedetään siis usein jo ennen veden iskeytymistä rantaan.
Suvi Heinonen sanoo, että kaikesta varautumisesta huolimatta riittävän nopea tiedon välittäminen yksittäisille vaara-alueella oleville ihmisille voi olla haasteellista.
Riskialueilla vaarat kannattaakin Heinosen mukaan tiedostaa ja käyttää lomakohteessa hetki aikaa evakuointireittien tarkistamiseen.
– Jos tuntee voimakasta maan tärinää tai huomaa rantaviivan vetäytyvän, on parempi siirtyä turvaan nopeasti ja jättää esimerkiksi kuvaaminen myöhemmäksi.
– Tsunami ei ole korkea hyökyaalto, vaan pikemminkin valtava vesimassa, kuin joki, joka vie virtauksensa mukana irtaimen aineksen, autot ja rakennuksiakin, Heinonen kertoo.
Maanjäristyksiin voi varautua laadukkaan rakentamisen ja maankäyttösuunnittelun keinoin. Heinosen mukaan tämä kannattaa huomioida lomamatkaa suunnitellessa.
– Jos alueella on maanjäristysriski, niin sen halvimman hotellin rakenteet eivät välttämättä kestä sitä järistystä. Suurimmat maanjäristyksen riskit tulevat yleensä siitä, kun rakennukset sortuvat, hän sanoo.
Matkustusilmoituksen tekeminen Suomen ulkoministeriöön on myös viisasta riskialueille matkustettaessa. Sen avulla myös ulkoministeriö saa helpommin yhteyden suomalaisiin hätätilanteen sattuessa.