10 vuoden pesti Jytyn johdossa päättyi – Maija Pihlajamäki kertoo ay-toiminnan pyörivän yhä miesten, rahan ja valtataistelun ympärillä: "hyvä veli -verkosto toimii"
Maija Pihlajamäki, 56, on istunut varta vasten alas odottamaan sovittua puhelinhaastattelua maalaistalossaan, joka sijaitsee Alajärven Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla.
Hänellä on nyt hyvin aikaa vähäisiin menoihinsa, ja se tuntuu erikoiselta.
Pihlajamäen 10 vuoden ura julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn johdossa päättyi vajaat kolme viikkoa sitten.
Jytyn valtuusto valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi Jonna Voiman, joka voitti Pihlajamäen äänin 19–18.
Pihlajamäki sanoo, ettei hän ole vielä juurikaan miettinyt tulevaisuuttaan. Hän on levännyt hyvin, ja sekin on poikkeuksellista. Pihlajamäki on saanut kateissa olleet yöunensa takaisin.
– Minulla oli töissä pitkiä päiviä ja paljon stressiä. Enää en ole tarvinnut nukahtamislääkkeitä, ja se on ainakin hyvä muutos.
Pihlajamäki sanoo tykkäävänsä kyllä hyvästä stressistä, niin sanotusta tekemisen meiningistä. Sellaista se ei kuitenkaan viime vuosina aina ollut.
Pihlajamäki kertoo kokeneensa työssään kovia paineita ja riittämättömyyden tunnetta. Hänen mielestään liiton hallituksella ja valtuustolla oli välillä kohtuuttomat odotukset siitä, miten paljon puheenjohtaja voi vaikuttaa esimerkiksi Jytyn jäsenmäärään.
– Jäsenmäärät laskevat kaikissa ammattiliitoissa, eikä jäsenhankinta kuulu puheenjohtajalle vaan työpaikoilla toimiville – mutta silti sain jatkuvasti kuulla, että miksi liiton jäsenmäärä laskee.
Pihlajamäki sanoo kokeneensa myös suoranaista kiusaamista muutaman ihmisen taholta. Neljä vuotta sitten Pihlajamäki oli juuri valittu uudelle kaudelle Jytyn johdossa, kun yksi hallituksen jäsenistä tuli hänen puheilleen.
– Hän sanoi tekevänsä kaikkensa, jotta kaudestani tulee mahdollisimman vaikea, ja kaatavansa valmistelemani asiat. Se näkyikin koko viime kauden toiminnassa.
Pihlajamäki ei ole kertonut kokemastaan kiusaamisesta julkisesti aiemmin.
– Mutta lääkärillä ja psykologilla kävin.
Pihlajamäen mukaan tilanteet menivät töissä välillä painostuksen ja uhkailun puolelle, mutta sellaista ei voinut ääneen sanoa.
– Se on sikäli jännää, että ammattiliiton hallituksen ja valtuuston päättäjät ovat yleensä omien työpaikkojensa pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja, jotka tietävät, miten heidän omia jäseniään puolustetaan. He tietävät kyllä, mikä on työpaikkakiusaamista, mutta saattavat syyllistyä siihen itse liiton toimihenkilöitä kohtaan.
Ammattiyhdistysmaailma on Pihlajamäen mielestä kova ja raaka, “paljon raaempi kuin politiikan maailma.”
Ammattiliiton toimintaa pyörittää lopulta aika pieni ydinporukka. Jytyssä se muodostuu 37 valtuutetusta ja 12 hallituksen jäsenestä.
– Se porukka on aika helposti manipuloitavissa, jos joku niin haluaa. Politiikan puolella puoluekokoukseen tulee tuhansia päättäjiä, eikä heitä kaikkia voi millään taivutella. Se on rehellisempää kilpaa.
Pihlajamäen mukaan ammattiyhdistysmaailmassa pelataan kovia valtapelejä.
– Se on edelleenkin miesten, rahan ja vallan maailma.
Pihlajamäki kertoo, että alkoholillakin on joillekin yhä iso rooli ay-toiminnassa.
– Etenkin kuusikymppiset miehet käyttävät alkoholia ”voiteluaineena” 80-luvun tyyliin. Hyvä veli -verkosto toimii, veljet pelastavat toisiaan. Naiset eivät harrasta valtapelejä samalla tavalla eivätkä myöskään saa samalla tavalla tukea. Naiset joutuvat olemaan tässä pelissä vähän sivustakatsojina. Pitää yrittää aavistaa, mitä veljet suunnittelevat, ja päästä askeleen edelle.
Jyty on noin 50 000 jäsenen liitto, joka edustaa reilua kahta tuhatta ammattinimikettä.
Se tuo omat haasteensa liiton viestintään, Pihlajamäki kertoo.
– Jäseninä on kuntien työntekijöitä aina kunnanjohtajasta maatalouslomittajaan, ja kaikkea siltä väliltä. Jos puheenjohtaja nostaa esille kirjastovirkailijoita, niin toimistosihteerit voivat pahoittaa mielensä, että miksi sinä et puolusta meitä, hän havainnollistaa.
– Se on ihan erilainen tilanne kuin esimerkiksi hoitajien tai opettajien liitoilla. Ne voivat toistaa vain sitä yhtä viestiä, että hoitajia on liian vähän tai että opettajat ovat kovilla. Jytyn päättäjät mittasivat kuitenkin paljon sitä, minkä verran näiden liittojen puheenjohtajat olivat näkyvillä suhteessa minuun.
Pihlajamäki olisi kuitenkin halunnut vielä jatkaa Jytyn johdossa. Miksi?
– Tykkäsin työstäni ja koin, että minulla olisi ollut vielä annettavaa. Liiton jäsenet olivat mukavia ja asiallisia, ja sainhan juuri johtamisen EMBA-opinnotkin suoritettua. Mutta kun valtapeli alkaa, sille ei oikein voi mitään. Se pyörii siellä taustalla.
Pihlajamäki kertoo eläneensä myös mielenkiintoisia vuosia, päässeensä vallan huoneisiin ja olevansa siitä kiitollinen. Viimeiset kaksi vuotta hän koki olevansa kuitenkin aika yksin.
– On sellaisiakin liittoja, joissa puheenjohtajaa tuetaan. Jytyssä se jäi jostain syystä vähän heikoksi.
– Voi olla ihan hyvä, että pääsin pois siitä oravanpyörästä ja jotain uutta tulee. Olen luottavaisin mielin.
Pihlajamäki päätyi 10 vuotta sitten Jytyyn keskustan puoluetoimistolta. Hän hoiti siellä kaupunkipolitiikan suunnittelua ja sitä ennen kunta- ja maakunta-asioita.
Jytyyn alettiin etsiä uutta puheenjohtajaa, kun pestiä hoitanut keskustataustainen Merja Kasoi (entinen Ailus) siirtyi kuntien eläkevakuutusyhtiö Kevan toimitusjohtajaksi.
Pihlajamäki suostui puheenjohtajakilpaan vasta, kun häntä kysyttiin kolmannen kerran.
– En ollut ikinä kuvitellyt, että lähtisin ay-maailmaan. Kysyjät kuitenkin ajattelivat minun sopivan tehtävään, koska olin perillä kuntakentästä.
Pihlajamäki toteaa olleensa ainoa keskustalainen ammattiliiton puheenjohtaja noin 80 kollegansa joukossa.
– Nyt ei sitten ole enää ainuttakaan.
Pihlajamäki ei ole kuitenkaan vaikuttunut keskustan työmarkkinapolitiikasta. Viime vaalikaudella hän pettyi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen vuoropuhelun puutteeseen. Tällä kaudella keskusta on ollut palkansaajille näkymätön, Pihlajamäki sanoo.
– Jos keskustalla heidän asioitaan jossakin ohjelmassa onkin, niin se ei näy mitenkään.
Pihlajamäen mukaan keskusta on profiloitunut ainoastaan yrittäjien puolustajana.
– Se on mielestäni ongelma. Palkansaajien asiat eivät kuulu ainoastaan vasemmistopuolueille. Maaseudullakin on paljon keskustalaisia palkansaajia, ja olisi mukavaa, jos keskusta ottaisi rohkeasti kantaa esimerkiksi työhyvinvointiin.
Keskustan esillä pitämä monipaikkaisen asumisen teema uppoaa Pihlajamäen henkilökohtaiseen elämään erittäin hyvin.
Hän peri Lehtimäellä sijaitsevan lapsuudenkotinsa vanhemmiltaan, varsinainen koti sijaitsee Helsingissä. Töissä ollessaan Pihlajamäki teki etätöitä Etelä-Pohjanmaalta yleensä viikon verran kuukaudessa. Koronavuonna hän on viihtynyt maalla enemmänkin.
– Tänne on hyvä tulla miettimään ja laittamaan asioita mittasuhteisiin. Se mikä on hirveän tärkeää ja kiireistä Helsingin kirkolla, ei olekaan täällä yhtään niin tärkeää.
